Tässä kirjoituksessa tarkastelen, millaista tutkimusnäyttöä on olemassa D-vitamiinin osalta liittyen Covid-infektioon.
Tutkimushavainnot tukevat sitä, että riittävästä D-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta erityisesti nyt Covid-pandemian aikana. Normaalistikin Suomessa suositellaan D-vitamiinia ravintolisänä 10-20 mikrogrammaa vuorokaudessa, vaikka söisi suositusten mukaisesti.
Vaikka varsinainen tutkimusnäyttö D-vitamiinin hoitovaikutuksista Covid-infektion suhteen puuttuu, tavanomaista suurempaa D-vitamiinin ravintolisäannosta kannattaa harkita nyt epidemian aikana, sillä kohtuullisen D-vitamiinin lisäannoksen käyttäminen on todettu turvalliseksi.
D-vitamiinin lisäannos 50 mikrogrammaa vuorokaudessa nostaa veripitoisuutta keskimäärin 50 nmol/L. Kun otetaan huomioon myös ruoasta saatava D-vitamiini ja suomalaisten tämän hetken D-vitamiinin veripitoisuus, tällä annoksella lähes jokaisen pitäisi saavuttaa yli 75 nmol/L veren vitamiinitaso ja samalla riski liian suureen annostukseen on olematon.
Johtopäätöksen perustelut ja laajempi kirjoitus löytyy tästä.
juhani knuuti 
Yleisesti kysyisin D-vitamiini suosituksista. Miksi THL on määrittänyt huomattavasti pienemmät saantisuositukset? Ja jos maitoa, rasvalevitettä ja kalaa syö suositusten mukaisesti, niin talvellakaan ei ole heidän mukaan syytä käyttää D-vitamiinilisää. Puolestaan sitten lehdistä ja netistä voi lukea paljon asiantuntijoiden artikkeleita joissa suositellaan huomattavasti suurempaa annosta. Tavallisen kansalainen asetetaaan hankalaan asemaan. Ei tavallisella kansalaisella ole aikaa tai välttämättä taitoa arvioida kirjoituksien ja tutkimuksien luoettavuutta. Silloin onkin helpoin luottaa suureen ja luotettavana pidettyyn tahoon. Ohjaako THL meitä harhaan, joku syyhän heillä pitänee olla? Tietysti THL olisi oikea taho tähän vastamaan, mutta miten sinä näet asian?
TykkääTykkää
Suositukset ovat väestötasolla tarkoitettu normaalioloihin ja ovat varovaisia. Nythän ruokiin on lisätty D-vitamiinia, jonka seurauksena tasot ovat jo reilusti korjaantuneet Suomessa.
Se mitä tässä kirjoituksessa ehdotin, perustuu poikkeusoloihin Covid-19 epidemian aikana, jolloin voi ajatella, että tason huolehtiminen olisi erityisen tärkeää.
TykkääTykkää
THL:n suositukset perustuvat Suomen tilanteeseen. Kansainväliset tutkijoiden kommentit eivät välttämättä sellaisenaan sovellu meille, sillä ruoka-aineisiin lisätään D-vitamiinia. Suomalaisten D-vitamiinipitoisuudet ovat jo aika hyvällä tasolla suositellun 10-20 ug annoksella eikä varsinaista puutetta ole laajasti. Toki on niin, että ikäihmiset, jotka eivät ole ulkona, tarvitsevat lisää ympäri vuoden ja heille suositellaankin 20 ug annosta. Nyt olemme poikkeusolosuhteissa ja kuvaamani tutkimusnäytön perusteella tavallista huolellisempi D-vitamiinin saannin turvaaminen on perusteltua. Itsekin käytin aiemmin 20 ug/vrk, nyt käytän 50 ug/vrk vain varmuuden vuoksi.
TykkääTykkää
Paluuviite: Mikä on oikea määrä D-vitamiinia? - SYNLAB
Läheskään kaiki eivät saavuta 50 mikrogr / vrk d-lisällä riittävää pitoisuutta 75nmol/l. Pitoisuudet tulisi mitata ja d-vitamiinin annos räätölöidä yksilöllisesti. Saanti ruuasta ja auringosta vaihtelee huomattavasti, samoin tarve.
TykkääTykkää
Itse käytän 100 mikrogr/vrk lähes ympäri vuoden. Viimeisin mittaus (kevättalvella tehty) näytti arvoa 79nmol/l. Edellinen 50 mikrogr annoksella saavutettu taso oli puutoksen puolella 49 nmol/l. Olen 42v, muuten perusterve, mutta lievästi kohonnut verenpaine. Ylipainoa on. Bmi 29.
TykkääTykkää
En ole yllättynyt, että yksilön tapauksissa on vaihtelua. Sinulla BMI 29 on yksi selittävä tekijä, muut voivat olla ruokavalion puolella (kala, maitotuotteet?). Yhden yksilön havainnoista ei kuitenkaan voida johtaa väestötason suosituksia.
TykkääTykkää
Suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin veritaso on jo nyt reilusti yli 50 nmol/L. Vauvojen äideillä taso vielä selvästi korkeampi, kun keskimääräinen D-vitamiinin ravintolisäannos oli heillä 16 mikrogrammaa vuorokaudessa. Tiedämme, että keskimäärin 50 mikrogramman ravintolisäannos nostaa veripitoisuuttaa 50 nmol/L. Siten voi päätellä, että tuolla 50 mikrogramman annoksella keskimääräinen väestön taso nousee yli tuon 75 nmol/L.
Tottakai on selvää, että on yksilöllistä vaihtelua johtuen monesta tekijästä, kuten ruokavaliosta, lihavuudesta ja monista sairauksista johtuen. Mielestäni meidän ei pidä käyttää rajallisia terveydenhuollon resursseja D-vitamiiinitason laajamittaiseen mittaamiseen väestössä, jotta voisimme annostusta säätää. Kyseessä on kallis operaatio eikä mittaaminen vielä korjaa mitään. Tämän vuoksi rationaalinen toimintamalli on suositella reilua mutta turvallista annosta kaikille. Mittaamista voi toki harkita ja tehdä silloin kun siihen on perusteet yksilöarvion perusteella.
TykkääTykkää