Maito on yllättäen noussut somessa yhdeksi keskeisimmistä terveyspahiksista. Maitoon on liitetty erilaisia haittoja ja myös maidon ravintoarvoa on kritisoitu.
Mihin tällaiset väitteet perustuvat?
”Tämä kirjoitus ei ole maidon puolustus. Kirjoituksen tavoitteena on vastustaa maitoon liittyviä huuhaa-väitteitä”
Miksi maito herättää kiihkeää arvostelua? Miksi ihmeessä vaivaudutaan kirjoittamaan pitkiä kriittisiä selostuksia maidosta? Eikö voisi vain jättää maidon kaupan hyllylle, jos ei itse halua käyttää maitoa?
Käsittelen tässä muutamia yleisimpiä terveysväitteitä maitoon liittyen:
-
Ihmiset pakotetaan juomaan maitoa
”Jotta saisi vapautuksen maidon juomisesta (päiväkodissa tai koulussa) tarvitsee lääkärintodistuksen.”
Vaikea uskoa, että tuollainen vaatimus olisi muuta kuin urbaani legenda. Jos jossakin tuollaista on vaadittu, kyse on joko väärinymmärryksestä tai väärästä tulkinnasta. Ravitsemussuositukset ovat suosituksia, ei määräyksiä. Todellisuudessa missään ei määrätä käyttämään maitoa. Ilman maitoa kyllä pärjää ihan hyvin, kunhan huolehtii, että vastaavat ravintoaineet saa muualta.
Jokainen lasten kanssa toiminut tietää, että lapsia on ajoittain kannustettava syömään monipuolisesti ja, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi joudutaan toisinaan lasta neuvomaan. Ei kai nyt ole järkevää korvata maitoa sokerimehuilla tai limsoilla, vaikka lapsi niin haluaisi?
-
Rasvaton maito on värjättyä vettä
Todella usein näkee väitettävän (huom: tosissaan), että rasvatonta maitoa värjättäisiin, jotta se olisi valkoista. Ensinnäkään maitoon ei edes saa lisätä kuin sovittuja vitamiineja ja jos näin olisi tehty, siitä olisi pakollinen maininta tuoteselosteessa. Jokainen kyllä voi tarkistaa maitopurkin kyljestä, mistä sisältö koostuu. Ei siellä lue väriaineita.
Todella riemastuttava vastaveto tälle huuhaaväitteelle on tuore rohkean maidontuottajan tekemä video maidon värjäämisestä.
-
Homogenointi pilaa maidon ja rikkoo proteiinit ja molekyylit
Homogenoinnissa maito puristetaan kapean raon läpi, jolloin rasvapallot tulevat pienemmiksi eivätkä nouse pintaan kermaksi. Maidon protetiinit, aminohapot tai ravintoarvot eivät muokkaudu olennaisesti. Maidon rasvapalloset ovat alun 3–6 mikrometriä ja homogenoinnin jälkeen 1 mikrometrin.
-
Pastörointi pilaa maidon, koska se muuttaa maidon bakteerikantaa
Pastöroinnissa elintarvikkeen lämpötila nostetaan 71–74 °C:n lämpötilaan 10–30 sekunnin ajaksi. Wikipediassa on tietoa Pastöroinnista ja siitä miksi se tehdään.
Raakamaito on hyvä mikrobien kasvualusta ja siinä voi nopeasti lisääntyä lukuisa määrä taudinaiheuttajia. Uuden-Seelannin terveysviraston mukaan pastöroimaton maito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike ja on maailman vaarallisimpia elintarvikkeita. Suomessa maidolla ei ole pastörointipakkoa mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa on. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %.
Wikipedian mukaan pastöraation aiheuttamat ravintoarvohäviöt ovat melko pieniä. Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %. Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia. Kummatkaan eivät sisällä laktaasia vaikka niin näkee väitettävän.
Pastöroinnin vastustaminen kuuluu mielestäni samaan ryhmään kuin rokotusten vastustaminen. Kun ei ole itsellä kokemusta siitä millainen tilanne oli ennen pastöroinnin aloittamista, ei ole realistista käsitystä sen eduista.
-
Maidon D-vitamiini on lisättyä eikä imeydy
On totta, että maitoon lisätään D-vitamiinia. Tämä ei johdu siitä, että D-vitamiini olisi prosessoinnissa poistunut vaan sitä, että raakamaidossa ei ole juurikaan D-vitamiinia. Koska suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinin lisäystä, ja toisaalta useimmat käyttävät maitotuotteita, on päädytty lisäämään sitä maitotuotteisiin. Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi auringonvaloa muulloin kuin heinäkuussa, jotta saisimme riittävästi D-vitamiinia ilman vitamiinilisää.
Maidon D-vitamiini kyllä on sitä samaa D-vitamiinia kuin muuallakin. Kemiallisesti se on sitä samaa kuin esim. kalassa tai mitä ihossa syntyy auringonvalon vaikutuksesta. Maidon rasvattomuus ei ole merkittävä tekijä imeytymisessä ja muun ruoan yhteydessä on aina myös rasvaa. Vitamiineista on myös hyvä muistaa, että tarpeen ylittävä saanti ei pääsääntöisesti hyödytä mitenkään.
-
Maidon kalsium on huonoa ja sitä saa muualtakin
Maidossa on luonnostaan melko runsaasti kalsiumia. Toki on muitakin ravintoaineita, joista kalsiumia saa. Joissakin muissa ruoka-aineissa kalsiumin pitoisuudet ovat vielä korkeampia kuin maidossa mutta kuka söisi esim. oreganoa niin paljon, että saisi siitä riittävästi kalsiumia?
Toki kalsiuminsa voi muualtakin saada eikä maito ole välttämätöntä kalsiumin saannin kannalta. Missään ei väitetty, että olisi pakko juoda maitoa, että voisi saada riittävästi kalsiumia.
Käytännössä suomalaiset kuitenkin käyttävät maitoa ja muita maitotuotteita niin paljon, että niistä on tullut yksi merkittävimmistä kalsiumin lähteistä. Väitteet maidon kalsiumin huonosta imeytymisestä ovat pötyä ja siitä, että lehmä saa kalsiumin kasveista ei ole peruste sille, että ihmisenkin pitäisi näin toimia. Elimistössä oleva kalsium ei eroa lähteen mukaan.
Kalsiumin mittaamisesta voisi mainita sen verran, että veren kalsiumpitoisuus ei kerro siitä, saako ruoasta riittävästi tai liikaa kalsiumia. Veren kalsiumpitoisuus on hormonaalisesti tarkoin säädeltyä eikä se korreloi ruoan kalsiumin kanssa. Veren kalsiumtasot voivat häiriintyä tietyissä sairauksissa ja esim D-vitamiinin yliannostelun seurauksena.
-
Maidon proteiinit ovat huonoja
On kummallista, että juodun maidon proteiineja ja aminohappoja haukutaan huonoiksi ja samaan aikaan kehotetaan käyttämään maidosta tehtyjä proteiinivalmisteita, koska niissä on ”optimaalinen aminohappokoostumus ja se imeytyy nopeasti loistavana ja monipuolisena aminohappojen lähteenä”.
Miten nestemäisen maidon huonoista proteiineista ja aminohapoista syntyykin loistavia prosessoimalla maito proteiinivalmisteiksi? Mikäli näin tapahtuisi olisi se tieteellisesti ja kemiallisesti mullistavaa.
-
Maito on huonoa koska Valio
”Maitoa ei kannata käyttää, sillä sitä valmistaa ja markkinoi Valio”. Kritiikki kohdistuu siihen, että koska Valio aktiivisesti mainostaa maitotuotteita, siinä on jotain epäilyttävää. Eiköhän joka ainoa yritys pyri mainostamaan omia tuotteitaan ja saamaan enemmän myyntiä. Kyse on aivan normaalista kaupallisesta toiminnasta. Mainostetaanhan lihaa ja makkaroitakin. Vähintään yhtä aggressiivista mainontaa tapaa myös lisäravinteiden osalta, mutta ne eivät jostakin syystä ole kritiikin kohteena.
Toki on selvää, että mainosten sisältöön ylipäätään on syytä suhtautua kriittisesti eikä maito poikkea muista tuotteista. On myös muitakin maidontuottajia kuin Valio mutta jostakin syystä ne eivät vielä ole saaneet yhtä vahvaa pahiksen leimaa.
-
Maito aiheuttaa sitä ja tätä
Maidon väitetään aiheuttavan ”hiljaista” tulehdusta, suoliston vuotamista, aknea, psoriasista, turvotusta, rintasyöpää, eturauhassyöpää, paksusuolensyöpää, tyypin 1 diabetesta ja tyypin 2 diabetesta. You name it!
Kaikille näille väitteille on yhteistä se, että taustalla olevaa ”tutkimusnäyttöä” ei ole osattu tulkita. Tyypillisesti korrelaatio tulkitaan syy-yhteydeksi. Jäätelön syönti korreloi hukkumisiin. Siis jäätelö aiheuttaa hukkumisia?
-
Maito on pahasta mutta maidon rasvat terveellisiä
Kun tulee kysymys maidon rasvoista, viesti kääntyykin päinvastaiseksi. Yhtäkkiä maidossa olevat rasvat, erityisesti niistä valmistettu voi onkin terveystuote.
Maitorasvoista on niin paljon kirjoitettu, että en halua nyt kirjoittaa aiheesta laajemmin. Kuitenkin pari viikkoa sitten Sami Uuusitalo (Christer Sundqvistin blogissa) vaatii nimeltä mainiten ja isolla uholla suomalaisia ravitsemustietelijöitä ”esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy edukseen rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen.” Kysymyksen jälkeen oli listattu 16 tutkimusta, joissa näin ei ollut havaittu.
Kysymys sinänsä on ihan asiallinen, jos tavoitteena olisi ollut saada tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua rasvaisen ja rasvattoman maidon vaikutuksista näihin terveyshaasteisiin. Mikä kysymyksessä sitten oli pielessä?
Kysymys on ongelmallinen seuraavista syistä:
- Väitteen esittäjä ei ole ilmeisesti ymmärtänyt, että rasvattoman maidon suositteleminen ei perustu ainoastaan näihin terveyshaasteisiin. Listasta puuttuvat mm. sydän- ja verisuonisairaudet, jotka ovat ne tappajat. Lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään tai diabetekseen ei kuolla vaan nimenomaan verisuonisairauksiin. Mitä väliä on sillä, jos maitorasvat eivät lihottaisi, jos kuolee aivohalvaukseen tai sydäninfarktiin? Esitetty kysymys on relevantti vain, jos kaikki sairastavuus on terveellisyysarviossa mukana. Rasvattoman maidon suositteleminen rasvaisen sijaan perustuu siihen, että kokonaisnäyttö kaikki riskit huomioiden tukee rasvattomuutta. Tästä on jo tutkimusnäyttöä 50 vuoden ajalta. Esitetty kysymys on siis kiinnostava, mutta oletus vastauksen perusteella tehtävistä johtopäätöksistä virheellinen.
- Väite oli keinotekoisesti puettu kysymyksen muotoon. Oikeastihan virke kuuluisi kirjoittaa muotoon: ”Rasvainen maito on edullista rasvattomaan maitoon verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen”. Väitteen perusteleminen on väitteen esittäjän vastuulla eikä sitä voi ulkoistaa muokkaamalla se kysymykseksi.
- Muualta tekstistä ja kirjoitukseen liittyvistä kommenteista, voi päätellä, että väitteen esittäjän mielestä rasvainen maito on terveellisempi kuin rasvaton, jos pyydettyjä tutkimuksia ei hänelle esitetä. Kirjoittaja siis väittää, että mikäli haastetut ravitsemusasiantuntijat eivät toimita hänelle julkaisuja, hänen väitteensä muuttuu todeksi. Ratkaistaanko kysymys siis huutoäänestyksellä? Lisäksi kysyjä on unohtanut, että muilla ei ole mitään velvollisuutta vastata tällaisiin väitteisiin.
- Kirsikanpoiminnalla valitun 16 artikkelin lista ei todellakaan vakuuta. Kyseessä on tyypillinen hämäys, kun suurin osa ei jaksa lähteä listaa perkaamaan. Voihan olla niin tai sitten ei. Oikea tapa olisi tehdä tasapuolinen analyysi ja katsaus. Tätä kuitenkin joudutaan odottamaan muilta, jotka kykenevät sellaisen tekemään.
- Minusta on kyseenalaista nimeltä mainita henkilöitä, joiden muka kuuluisi blogin kysymykseen vastata. Ja kun he eivät vastaa, väitetään, että kyseiset henkilöt eivät pystyneet kysymykseen vastaamaan. Kuvittelevatko kirjoittajat, että maailma pyörii jonkin blogikirjoituksen ympärillä ja kaikki asiantuntijat vain odottavat päästäkseen kumoamaan erilaisia someväitteitä?
Kommentteja ilmeisesti herutettiin sen verran, että saatiin ravitsemustieteilijöiden kanta: ”Kunnollista suoraa tutkimusnäyttöä ei näiden kahden maidon välillä ole olemassa liittyen noihin kysymyksiin”. Eihän siis ole edes mitään vastattavaa ennen kuin asia on tutkittu.
Pohdintaa
Maitoon liittyvät huhaaväitteet ovat tämän hetken trendi. Sen lisäksi, että väitteitä perustellaan kestämättömillä argumenteilla, omat subjektiiviset kokemukset nostetaan suositusten perusteeksi.
Melkein jokaisessa kirjoituksessa itseoppinut terveyssomettaja kertoo esim ”Minä itsekin olen lopettanut maidon käytön ja vointi on parantunut 300%”. Tämä omiin subjektiivisiin kokemuksiin viittaaminen on minusta hyvä tunnusmerkki perusteettomille terveysväittämille. Onkohan tässä kysymys kuvitellusta ”seuraa johtajaa” –ilmiöstä, joka on tyypillistä myös uskonnoille?
Ravitsemussuositukset pyrkivät perustumaan tutkittuun tietoon. Yksilöiden kokemukset ovat toki tärkeitä yksilöille itselleen mutta niiden perusteella ei voi antaa suosituksia.
On ironista, että ravitsemussuosituksia kritisoidaan siitä, että pakottavat syömään jotain ruoka-ainetta tietyn määrän. Ravitsemussuositukset kuitenkin vain listaavat ruoka-aineita, joista suositellaan valitsemaan itselle sopivia tuotteita, koska ne ovat tutkimustiedon perusteella terveyttä edistäviä.
Todellisuudessa itsenimetyt ”Suomen johtavat elämäntapamuutosexpertit” pyrkivät antamaan hyvin yksityiskohtaisia ja äärimmäisiä ruokavalioneuvoja samalla muka sanoen, että valinta on jokaisen oma (haluaako itsensä myrkyttää). Nyt maidon osalta suositellaan, että sitä ei kannattaisi käyttää. Samaan aikaan maidon rasvat ja maidosta valmistetut proteiinivalmisteet ovat suositeltavia.
Samalla täysin kritiikittä suositellaan vaihtamaan maito kauramaitoon tai mantelimaitoon. On hienoa, että niille, jotka haluavat käyttää maitomaisia tuotteita mutta eivät siedä maitoa, on hyviä vaihtoehtoja. Mutta missä on vaadittava tutkimusnäyttö tuollaisten suositusten antamiseksi.
Haluan lopuksi vielä erityisesti korostaa, että kirjoitukseni keskeinen tarkoitus ei ole puolustaa maitoa. Niinhän tämä puheenvuoro tullaan tulkitsemaan mutta totean sen vielä kerran: Kirjoituksen tavoite on vastustaa maitoon liittyviä alkeellisia virhetulkintoja ja huuhaa-väitteitä.
Lisäys 25.9.2017. Keskustelu rasvojen terveysvaikutuksista jatkuu ja monet tuntuvat kaipaavan lisää näyttöä. Erikoista tässä on se, että näyttöähän eri rasvoista on jo 50 vuoden ajalta mutta näyttöä ei enää tunnuta noteeraavan. Ajan puute ei mahdollista omaa kattavaa analyysiä näytöstä mutta tässä on yksi melko tuore ja aika kattava katsaus rasvojen ja valtimosairauksien osalta: healthcare-05-00029(1)
Siinä tuodaan näyttö esiin, että vaihtokaupoissa tyydyttyneen rasvan vaihto monityydyttymättömiin on edullista ja että myös maitorasvan osalta vaihtoetua saadaan, joskin etu on pienempi. Tämä on varin hyvin sopusoinnussa tämänhetkisen tieteellisen konsensuksen kanssa. Ei maitorasvaa kannata pitää suurena mörkönä mutta ei sitä oikein kannata suositellakaan vaan mielummin lisäämään terveyttä edistäviä muita rasvoja.
juhani knuuti 