Tämä on debattisarjan ensimmäinen väittely. Debatti toteutetaan aikaisemmassa kirjoituksessa kuvattujen periaatteiden ja sääntöjen mukaan.
Ensimmäinen debatoija on tutkiva kirjailija Petri Pellinen ja hän on valinnut nyt käsiteltävän aiheen.
Debatti löytyy tästä.
Covid-19 epidemiaan liittyvän D-vitamiinikeskustelun aikana olen saanut paljon myönteistä palautetta siitä, että olen nostanut esiin D-vitamiinin riittävän saannin epidemian aikana. Toki olen tällaisesta palautteesta mielissäni mutta se kertoo myös, että edellä kuvattua tieteellisen ajattelun logiikkaa ei ole sisäistetty.
Tieteellisestä tiedosta viestiminen on hyvä asia mutta se ei ole sankarillista.
Laajempi kirjoitus täällä.
Tässä kirjoituksessa tarkastelen, millaista tutkimusnäyttöä on olemassa D-vitamiinin osalta liittyen Covid-infektioon.
Tutkimushavainnot tukevat sitä, että riittävästä D-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta erityisesti nyt Covid-pandemian aikana. Normaalistikin Suomessa suositellaan D-vitamiinia ravintolisänä 10-20 mikrogrammaa vuorokaudessa, vaikka söisi suositusten mukaisesti.
Vaikka varsinainen tutkimusnäyttö D-vitamiinin hoitovaikutuksista Covid-infektion suhteen puuttuu, tavanomaista suurempaa D-vitamiinin ravintolisäannosta kannattaa harkita nyt epidemian aikana, sillä kohtuullisen D-vitamiinin lisäannoksen käyttäminen on todettu turvalliseksi.
D-vitamiinin lisäannos 50 mikrogrammaa vuorokaudessa nostaa veripitoisuutta keskimäärin 50 nmol/L. Kun otetaan huomioon myös ruoasta saatava D-vitamiini ja suomalaisten tämän hetken D-vitamiinin veripitoisuus, tällä annoksella lähes jokaisen pitäisi saavuttaa yli 75 nmol/L veren vitamiinitaso ja samalla riski liian suureen annostukseen on olematon.
Johtopäätöksen perustelut ja laajempi kirjoitus löytyy tästä.
Koronapandemia on synnyttänyt runsaasti perusteettomia väitteitä somessa. Virheellisiä väitteitä on esiintynyt viruksen synnystä, levittäjistä, epidemian vakavuudesta sekä viime aikoina erityisesti virustartunnan ehkäisystä ja hoidosta.
Lue analyysi tästä.
Maito on yllättäen noussut somessa yhdeksi keskeisimmistä terveyspahiksista. Maitoon on liitetty erilaisia haittoja ja myös maidon ravintoarvoa on kritisoitu.
Mihin tällaiset väitteet perustuvat?
”Tämä kirjoitus ei ole maidon puolustus. Kirjoituksen tavoitteena on vastustaa maitoon liittyviä huuhaa-väitteitä”
Miksi maito herättää kiihkeää arvostelua? Miksi ihmeessä vaivaudutaan kirjoittamaan pitkiä kriittisiä selostuksia maidosta? Eikö voisi vain jättää maidon kaupan hyllylle, jos ei itse halua käyttää maitoa?
Käsittelen tässä muutamia yleisimpiä terveysväitteitä maitoon liittyen.
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/keinotekoinen-somekohu-maidosta/
juhani knuuti 