Homeopaattinen mullistava syöpätutkimus osoittautui manipuloiduksi

Kirjoittajat: Juhani Knuuti ja Viktor Weisshäupl

Ryhmä lääkäreitä Itävallassa on vuosia kampanjoinut sitä vastaan, että Itävallan Lääkäriliitto ja terveysministeriö tukevat pseudolääketiedettä, mm. homeopatiaa eli vain lumevaikutuksen omaavaa hoitoa. Itävallan lääkäriliitto nimittäin myöntää tutkintotodistuksia mm. homeopatiasta ja antroposofisestä lääketieteestä.

Mikäli homeopatia ei ole vielä tuttua, voit lukea aiheesta tässä ja tässä. Yhteenvetona voi todeta, että sen lisäksi, että koko homeopatian idea on älytön ja epäuskottava, laajojen tutkimusten mukaan homeopatian teho ei eroa lumehoidosta.

Mullistava tutkimusnäyttö homeopatiasta vaikea-asteiseen syöpään

Uusin kuvio homeopatian puolustamisessa on vuonna 2020 The Oncologist -lehdessä julkaistu satunnaistettu ja sokkoutettu ja lumekontrolloitu monikeskustutkimus, jossa 150 ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavaa potilasta satunnaistettiin saamaan homeopaattista tai lumehoitoa normaalin lääketieteellisen hoidon ohessa.

Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä on hankala hoidettava ja ennuste ei ole yleisesti hyvä. Kaikki tutkimuspotilaat saivat lääketieteellisen hoidon. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään: 51 potilasta sai räätälöityä homeopaattista hoitoa ja 47 potilasta lumehoitoa lääketieteellisen hoidon ohessa. Loput 52 potilasta eivät saaneet mitään lisähoitoa.

Seuranta-aika oli noin 2 vuotta. Tutkimuksessa mitattiin elämänlaatua ja kuolleisuutta.

Tutkijat raportoivat, että homeopatiaryhmässä elämänlaatu oli parempi ja että kuolleisuus oli pienempi kuin kahdessa muussa ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi.

Olisiko nyt lopulta saatu vakuuttavaa näyttöä homeopatian hyödystä syövän hoidossa?

Vaikka potilaiden määrä oli tutkimuksessa melko pieni, artikkelin perusteella tutkimus on toteutettu juuri niin kuin pitääkin eli homeopaattinen hoito räätälöitiin yksilöllisesti mutta vaihdettiin sokkoutetusti lumehoidoksi puolelta potilaista, jotka saivat oheishoitoa.

Tätä koeasetelmaa olen itsekin tarjonnut homeopaateille mutta sen on väitetty olevan mahdotonta. Nyt siis kuitenkin oli. Kaikki siis hyvin tähän saakka.

Mutta kun tarkemmin tutustuu tutkimukseen, epäilyt heräävät. Potilailla oli pitkälle edennyt (luokka IV) ei-pienisoluinen keuhkosyöpä. Tällaisten potilaiden ennuste on heikko.

Se myös näkyy eloonjäämisen mediaaniajassa, joka oli lumeryhmässä 257 päivää ja verrokkiryhmässä 228 päivää. Kahden vuoden seuranta-ajan lopussa vain reilut 20% lumeryhmästä oli elossa. Verrokkiryhmässä vastaava luku oli reilut 10%.

Kun potilaat saivat tutkimuksessa homeopaattista hoitoa muun hoidon lisänä, heidän elonjäämisen mediaani oli peräti 435 päivää eli yli 200 päivää pidempi kuin lumeryhmässä. Lisäksi liki puolet homeopatiaryhmässä oli elossa vielä seuranta-ajan lopussakin.

Tällainen tulos olisi mullistava tämän syövän hoidossa. Se on jopa niin mullistava, että toimiessaan se muuttaisi kyseisen syövän hoidon kokonaan.

Olisi toki hienoa, jos homeopatialla olisi tällainen teho. Koska kuitenkin tiedämme, että aikaisemmissa lukuisissa tutkimuksissa tällaista uskomatonta tehoa tai edes vähäisempääkään tehoa ei ole todettu, herää vahva epäily tutkimuksen luotettavuudesta.

Eettiset näkökulmat tutkimuksesta

EASAC (European Academies Science Advisory Council) antoi vuonna 2017 lausunnon, jossa todettiin, että homeopatian 1) vaikutusmekanismi on täysin ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa eikä ole uskottava ja että 2) aikaisemman tutkimusnäytön perusteella ei ole yhtään sairautta, jossa homeopatia olisi lumehoitoa tehokkaampaa mutta riski joko epäsuoraan haittaan (muu hoito viivästyy tai jää saamatta) tai tuotteiden suoraan haittaan on olemassa.

World Medical Association on todennut etiikan käsikirjassaan, että ihmisillä tehtävä lääketieteellinen tutkimus täytyy perustua tieteelliseen oikeutukseen. Tämän kannan tavoitteena on jättää tekemättä tutkimukset, jotka ovat metodisesti riittämättömiä, tieteellisesti perustelemattomia tai tuottavat tietoa jolla ei ole merkitystä.

Nyt käsitellyssä tutkimuksessa homeopaattinen hoito tai lumehoito annettiin muun normaalin lääketieteellisen hoidon ohessa eikä sen sijaan. Tämän perusteella ilmeisesti tutkimus katsottiin eettisesti hyväksyttäväksi, vaikka merkittäviä tieteellisiä edistysaskeleita ei ollut odotettavissa aikaisemman tutkimusnäytön perusteella.

Liian hyvää ollakseen totta

Artikkelin julkaisemisen jälkeen saksalaisen INH:n (Informationsnetzwerk Homöopathie) ja itävaltalaisen IWM:n (Initiative Wissenschaftliche Medizin) työryhmä tutki sitä. Tämä toi esiin monia kyseenalaisia seikkoja.

Keväällä 2021 työryhmä julkaisi tulokset INH:n ja IWM:n verkkosivuilla, lähetti yhteenvedon tuloksistaan kaikille tutkimuksen tekijöille, Wienin lääketieteelliselle yliopistolle ja ”Letter to the Editor” -kirjeen The Oncologist-lehteen, jossa vaadittiin artikkelin peruuttamista.

Tekijät eivät vastanneet, eikä lehti reagoinut. Ainoastaan Wienin lääketieteellisen yliopiston tutkimusrehtori (koulutukseltaan diplomi-insinööri) otti  asian vakavasti ja pani vireille riippumattoman tutkimuksen Itävallan tieteellisen integriteetin laitoksessa (ÖAWI). ÖAWI päätyi johtopäätökseen, että tutkimus ei ole uskottava vaan, että dataa on manipuloitu ja muokattu halutun tuloksen saamiseksi.

ÖAWI ei julkaise tuloksia konkreettisesti ja avoimesti verkossa, vaan ilman yksityiskohtia 2 vuotta tutkimusten jälkeen. Dokumentit ovat luottamuksellisia. Tarkemmin tutkimuksen lukuisia ongelmia on käsitelty tässä, tässä ja tässä kirjoituksessa. Joitain osia raportista löytyy mm. tästä saksankielisestä artikkelista.

Profil-lehden tiedetoimittaja Alwin Schönberger siteraa ÖAWI:n yhteenvetoa mm. seuraavasti:

  • Tutkimuksessa on lukuisia tieteellisen käytännön rikkomuksia, joiden perusteella julkaisu ei anna luotettavaa tietoa. Lukuisat potilaiden sulkemiset pois tutkimuksesta tutkimuksen aikana ja sen jälkeen on jätetty mainitsematta julkaisussa ja viittaavat datan manipulointiin. Esimerkiksi raskaus ja muiden lääkkeiden käyttö eivät tällaisessa tutkimuksessa voisi olla yleisiä ja rationaalisia poissulkukriteereitä.
  • Kuolemansairaiden potilaiden kerrotaan raportoineen huomattavasti korkeammasta elämänlaadusta kuin väestössä keskimäärin. ”Erittäin epätodennäköistä”, ÖAWI arvioi.
  • Erityisen silmiinpistäviä olivat kyselylomakkeet, jotka sisälsivät poikkeuksetta kaikissa luokissa yksinomaan huippupisteitä. Asteikolla yhdestä neljään oli aina merkitty vain paras, ja yleinen vointi arvioitiin jatkuvasti ”erinomaiseksi”.
  • Elämänlaatu ei korreloinut elinajan kanssa. Jopa ihmiset, jotka antoivat parhaita pisteitä voinnistaan, kuolivat pian sen jälkeen. Yllättäen tällainen korrelaatio elämänlaadun ja elinajan välillä puuttui vain homeopatiaryhmästä, kun taas lumelääkeryhmässä nämä kaksi tekijää korreloivat hyvin.
  • Tutkimusraportissa ainoastaan ensimmäisen ja viimeisen kuuden kuukauden aikana homeopatia oli lumelääkettä parempi (ja johti pidempään elämään), mutta ei niiden välissä. Tämä tarkoittaisi, että homeopaattinen hoito toimi kuusi kuukautta, sitten ei koko vuoteen, sitten taas kuusi kuukautta. Tutkijoiden kommentti: ”Tämä on erittäin epätodennäköistä, mutta nämä luvut sopivat yhteen tietojen valikoivan poistamisen kanssa.”
  • Alussa tutkimukseen otettiin mukaan 13 potilasta, jotka yksinkertaisesti katosivat lopussa – heidän olemassaolonsa voidaan rekonstruoida vain alkuperäisistä tiedoista, eivätkä he yksinkertaisesti näy julkaistussa tutkimuksessa.

Tieteellisen lehden reagointi

Lopulta The Oncologist -lehti julkaisi varoituksen: „In August 2022, the journal editors received credible information from the Austrian Agency for Research Integrity about potential data falsification and data manipulation in this article. While The Oncologist editorial team investigates and communicates with the corresponding author, the editors are publishing this Expression of Concern to alert readers that, pending the outcome and review of a full investigation, the research results presented may not be reliable.“

Tänä päivänä artikkeli on edelleen kuitenkin luettavissa verkossa. Homeopaatit ovat toistuvasti mainostaneet tällä tutkimuksella homeopatian tieteellistä pohjaa ja tehoa myös syöpään. Vastaavia väitteitä on esitetty myös Suomessa.

Tieteellisten lehtien hitaus ja vastahakoisuus peruuttaa julkaisuja on hämmentävää

Tieteellisten artikkelien vertaisarviointi on tunnetusti altis virheille ja arvioinnin laatu vaihtelee paljon. Ei siis ole yllättävää, että huonolaatuinen tai jopa huijattu artikkeli läpäisee tämän seulan.

Voisi kuitenkin kuvitella, että tieteellisillä lehdillä olisi suuri motivaatio vetää pois selkeät huijaukset. Näin ei kuitenkaan ole.

Elisabeth Bik on vuosia paljastanut selviä huijauksia ja kuvamanipulaatioita tieteellisissä julkaisuissa. Olen aiemmin kirjoittanut hänen toiminnastaan. Valtaosa hänen paljastamistaan selkeistä huijauksista ei ole johtanut artikkelien poistamiseen.

Toki on myös myönteisiä esimerkkejä. Nature-lehti peruutti artikkelin, kun kävi muun muassa ilmi, että lääketutkimuksessa oli käytetty niin suuria laimennuksia, että tuotteessa ei voinut olla vaikuttavia ainemolekyylejä. Tässä tapauksessa laimennuksen voidaan sanoa olleen ”homeopaattinen”.

Aika näyttää, poistuuko tämä nyt käsitelty manipuloitu homeopatia-”tutkimus” The Oncologist –lehdestä.

————

Toinen kirjoittajista Viktor Weisshäupl on Wienissä Itävallassa asuva anestesialääkäri, joka opiskeli ja kouluttautui erikoislääkäriksi Oulussa.

Tiedebarometri 2022: Suomi on edelleen luottamusyhteiskunta

Joka kolmas vuosi toteutettava tiedebarometri on jälleen julkaistu. Se antaa mielenkiintoista pohdittavaa suomalaisten suhteesta tieteeseen. Tässä kirjoituksessa tuon esiin muutaman kiinnostavan havainnon. Tarkemman analyysin teen tuonnempana.

Suomalaisten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on edelleen suurta. Yli 80% väestöstä luottaa puolustusvoimiin, poliisiin ja yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Huomionarvoista on, että luottamus on lisääntynyt (ehkä poliisia lukuun ottamatta) vaikka jo edellisessä Tiedebarometrisssa Suomi oli hyvin vahvasti luottamusyhteiskunta. Hieman itselleeni yllättävästi luottamus mediaan on myös selvästi parantunut. Olisikohan väestö oppinut olemaan luottamatta somen ”vaihtoehtomediaan”?

Suorastaan tiedettä imartelevaa on havainto, että suomalaiset luottavat tieteeseen hyvin vahvasti. 85% vastanneista luottaa tieteeseen ja vain 11% ei luota. Vuoden 2019 barometrissa 69% luotti tieteeseen eli muutos on huomattava (+16%). Todennäköisesti pandemian seurauksena tietoisuus tieteestä ja sen merkityksestä on kasvanut.

Toinen erityisen mielenkiintoinen havainto on, millä tavoin koronaepidemia on vaikuttanut luottamukseen. Somen seuraamisen perusteella syntyy vahva tunne, että koronaepidemia olisi rapauttanut huomattavasti väestön luottamusta. Tiedebarometri selvästi korjaa tämän virhekokemuksen.

Pääsääntoisesti epidemia on lisännyt luottamusta tieteeseen (+66%:lla) ja tutkijoihin (+65%:lla). Somekokemukseen peilattuna yllättäen myös terveysviranomaisiin kohdistuva luottamus on lisääntynyt 57%:lla vastaajista ja vähentynyt 25%:lla vastaajista. Polarisaatiota voi tosin olla tapahtunut.

Jälleen kerran voi todeta, että kokemus somen pöhinästä ei juurikaan kerro väestön kannoista. Äänekkäimmät ovat yliedustettuna. Lohduttavaa on myös, että luottamus Terveysviranomaisia kritisoiviin vaikuttajiin on vähenyt peräti 62%:lla vastaajista ja lisääntynyt vain 16%:lla vastaajista. Suomalaisten hyvä tieteen ymmärrys ja tilannetaju sai minut jälleen vaikuttuneeksi.

Alla olevasta kuvasta voi myös todeta, että suomalaiset ymmärtävät tieteen ilmiöitä hyvin. Tieteen luonteeseen kuuluu kriittisyys ja jatkuva kyseenalaistaminen ja vanhojen havaintojen haastaminen uusin tutkimuksin. Jokaisen hetken tieto on epätäydellistä ja se täydentyy uusien tutkimusten kautta. Näyttäisi, että tämä ymmärretään pääsääntöisesti hyvin.

Hieman huolta aiheuttaa melko yleinen (yleisesti virheellinen) käsitys, että tutkijat olisivat riippuvaisia rahoittajistaan, jotka voisivat vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. Ylivoimaisesti suurin osa tutkimuksista on julkisesti tai säätiöiden rahoittamaa eikä vaikuttaminen voi tulla kysymykseen.