Otsikko on tarkoituksellisesti muotoiltu provosoivaksi. Mutta se on myös totta.
Toisin kuin rokotustutkimuksissa, väestöä laajasti rokotettaessa ei enää olekaan vertailuryhmää, johon rokotettuja voisi verrata.
Vaarana on, että yhteiskunnassa normaalistikin tapahtuvat sairastumiset ja kuolemat yhdistetään rokotuksiin vain sen perusteella, että ne tapahtuvat rokotuksen antamisen jälkeen.
Tuore kirjoitukseni ilmiöstä tässä.
Otsikko on tarkoituksellisesti muotoiltu provosoivaksi. Mutta se on myös totta.
Toisin kuin rokotustutkimuksissa, väestöä laajasti rokotettaessa ei enää olekaan vertailuryhmää, johon rokotettuja voisi verrata.
Vaarana on, että yhteiskunnassa normaalistikin tapahtuvat sairastumiset ja kuolemat yhdistetään rokotuksiin vain sen perusteella, että ne tapahtuvat rokotuksen antamisen jälkeen.
Suomessa kuolee reilu tuhat ihmistä joka viikko. Nämä kuolemat tapahtuvat sekä ennen väestön rokottamisen alkamista että sen jälkeen. Emme voi tietenkään päätellä, että rokotuksen jälkeen tapahtuvat kuolemat liittyisivät rokotuksiin.
Näin kuitenkin koko ajan somessa tehdään erityisesti rokotusvastustajien toimesta. Sama ilmiöhän on ollut havaittavissa HPV-rokotusten yhteydessä, jossa vain ajallinen sattuma on riittänyt väitteisiin, että rokotus aiheuttaisi POTSia tai muita rokotusikäisillä esiintyviä sairauksia. Tutkimusten perusteella rokotetuilla ei ole kuitenkaan näitä sairauksia enempää kuin rokottamattomilla.
Ajallinen yhteys ei ole osoitus syy-seuraus-suhteesta.
Alla oleva Olli Haatajan laatima kuva sisältää tiivistetysti tämän ilmiön kuvauksen.
Koronaa vastaan kehitetyistä rokotteista, niiden ominaisuuksista ja turvallisuudesta voi lukea lisää THL:n sivuilta.
Kaikilla rokotteilla on haittavaikutuksia. Tyypillisesti haitat ovat paikallinen injektiokohdan arkuus, flunssan tyyppiset oireet ja kuumereaktio. Nämä ovat itse asiassa odotettuja reaktioita, sillä ne kertovat rokotuksen synnyttäneen immuunireaktion.
Lisäksi harvoin voi syntyä voimakkaampi allerginen reaktio, joka on helposti hoidettavissa. Tämän vuoksi rokotettua seurataan piikin jälkeen vartin ajan.
THL:n tiedotteissa julkaistaan jatkuvasti Covid-19-rokotteiden todettuja haittoja. Tietoa haitoista on myös FIMEA:n sivuilla. Myös muiden maiden vastaavissa palveluissa on jatkuva seuranta. Rokotteita on annettu jo miljoonia, joten haittaprofiili alkaa olla luotettava.
Rokotteiden turvallisuuden seurannasta ja varmistusmenetelmistä yleisesti voi lukea lisää FIMEA:n sivuilta.
Nyt käytössä olevilla Covid-19-rokotteilla on todettu juuri edellä kuvattuja odotettuja haittoja. Joitakin allergisia reaktioita on myös havaittu. Toistaiseksi rokotteiden aiheuttamia kuolemantapauksia ei ole todettu. Uusintarokotuksissa edellä kuvatut haitat tulevat todennäköisesti olemaan voimakkaampia, koska ne ovat merkki voimakkaammasta immuunireaktiosta.
Joissakin maissa on rokotettu myös hyvin raihnaisia hoivakotien potilaita ja on epäilty, että rokotereaktiona syntynyt kuume olisi ollut nopeuttamassa kuolemaa. Tämän vuoksi on nyt pohdittu, että aivan elämän loppuvaiheessa olevien potilaiden rokottaminen ei liene järkevää, sillä saatava hyöty mahdollisiin haittoihin suhteutettuna ei ole edullinen.
Kaikille lienee jo tullut selväksi, että yhteiskuntamme ei kestä tilannetta, jossa väestön laumasuoja hankittaisiin koronainfektio sairastamalla. Kuolleisuus olisi yksinkertaisesti liian suuri.
Rokottaminen on siis ainoa vaihtoehto laumasuojan synnyttämiseksi. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat kohdistuneet rokotusten tehoon ja haittoihin. Rokotusten teho on osoittautunut erinomaiseksi oireisen infektion, vakavan taudin ja kuolemien estossa.
Koska tutkimukset ovat suunniteltu näiden kysymysten mukaan, niiden perusteella ei ole mahdollista päätellä, estääkö rokotus myös tartuttavuuden. Tämä tieto on tärkeää, koska kaikkia ei voida rokottaa ja laumasuoja suojaisi myös rokottamattomia. Tämä selviää kuitenkin vasta väestön riittävän rokotuskattavuuden perusteella.
Nyt somessa on kuitenkin pidetty jo varmana, että nykyiset rokotteet eivät estäisi tarttumista ja leviämistä. Todellisuudessa meillä ei vain vielä ole tutkimusnäyttöä asiasta.
Näytön puuttuminen ei ole sama asia kuin tehon puuttuminen
Puuttuvan tutkimusnäytön käyttäminen näyttönä on argumentaatiovirhe, jossa väite todetaan todeksi tai epätodeksi vetoamalla todisteiden puutteeseen. Se tarkoittaa käytännössä samaa kuin käänteinen todistustaakka: syyllinen, kunnes toisin todistetaan.
Näytön puuttuminen ei tässäkään tilanteessa todista, että Covid-19-rokotuksilla ei saataisi laumasuojaa myös tartunnoilta. Sitä ei vain vielä luotettavasti tiedetä.
Useimmiten tarttuvien tautien osalta rokotuksilla on saavutettu myös tartuttavuuden esto. Pian nähdään onko tämä ilmiö olemassa myös nykyisillä Covid-19-rokotuksilla.
Mikäli tätä ei ole, rokotuksen teho muistuttaisi lähinnä jäykkäkouristusrokotteen tilannetta. Sehän suojaa vain ainoastaan rokotettuja. Tällaisessa tilanteessa vain rokotetut olisivat suojattu Covid-19-infektiolta ja sairauden vuoksi rokottamattomat sekä rokotuskieltäytyjät jäisivät ilman suojaa.
juhani knuuti 