Tämän piti olla tiededebatti numero 2. Pettymyksekseni se ei onnistunut. Tämän julkaisun lopussa kerrotaan miksi näin tapahtui.
Tässä kuitenkin esitän oman koosteeni otsikon mukaisesta aiheesta eli koronarokotteiden turvallisuudesta.
——————–
Kaikkien lääketieteellisen tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen lähtökohta on, että niistä saatava hyöty tulee ylittää haitat. Mitään täysin riskitöntä tai haitatonta lääketieteellistä toimenpidettä ei ole olemassa. Myös täysin kajoamattomissa hoidoissa, kuten vaikkapa keskusteluterapiassa on omat haittansa.
Myös koronarokotteita tulee tarkastella vastaavalla tavalla. On kiistatonta, että rokotteista on haittoja. Keskeistä on varmistaa, että rokotteista saatavat hyödyt ylittävät niiden haitat käytettävässä väestöryhmässä, jolloin niiden käyttö on perusteltua.
Tässä arviossa hyöty-haitta-suhdetta käsitellään 4 eri näkökulmasta.
Koronarokotteiden vaikutus Covid-sairastavuuteen, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen
Kaiken ehkäisevän toiminnan haasteena on se, että yksilötasolla toimien hyötyjä ei voida todeta. Sairastumiselta välttymistä rokotusten ansiosta ei voi mitenkään todeta yksilötasolla, vaan vaikutukset näkyvät vain väestötasolla tilastollisesti. Sen sijaan haitat tulevat aina todetuksi myös yksilötasolla.
Koronarokotteiden osalta on erittäin runsaasti seurantaa ja tilastoja rokotteiden suojatehosta koronainfektiota ja sen seurauksia vastaan.
Esimerksiksi Britannian raportissa rokottamattomien kuolleisuus koronainfektioon oli 32-kertainen rokotettuihin verrattuna. Tästä löytyy väestötason seurantoja mm. Sveitsistä, Yhdysvalloista, Chilestä ja Englannista. Suomesta tilanteen voi tarkistaa tästä. THL:n verkkosivuilta löytyy päivittyvä taulukko, josta saa tuoretta tietoa. STM:n säännöllisesti päivittyvä tilanneraportti sisältää runsaasti hyödyllistä tietoa, myös graafeja rokotustehosta.
Kaikissa näkyy se, että rokottamattomien riski sairaala- tai tehohoitoa vaativaan tautiin tai kuolemaan on todella paljon suurempi kuin rokotettujen. Suoja infektiota vastaan (erityisesti omikronia) on heikompi.
Koska valtaosa väestöstä tulee koronaviruksen jossain vaiheessa kohtaamaan, rokotuksista voidaan todeta olevan todistetusti huomattavaa hyötyä koronainfektion haittojen suhteen.
Millaisia rokotehaittoja on todettu?
Väestöä laajasti rokotettaessa yhteiskunnassa normaalistikin tapahtuvat sairastumiset ja kuolemat saatetaan yhdistää rokotuksiin vain sen perusteella, että ne tapahtuvat rokotuksen antamisen jälkeen. Suomessa kuolee yli tuhat ihmistä joka viikko ja moni sairastuu eri sairauksiin rokotuksista riippumatta.
Automaattisesti viikoittain tapahtuvia sairastumisia ja kuolemia ei voida todeta rokotteiden aiheuttamiksi, vaan tämä vaatii epäiltyjen haittatapahtumien huolellista jatkoselvitystä ja sen jälkeen jatkotutkimuksia, joissa erikseen tarkastellaan kyseisen tapahtuman esiintymistä rokotetuissa ja rokottamattomissa. Tilastoluvut eivät sellaisenaan käy rokotehaittojen tarkasteluun. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemmin, jo ENNEN kuin rokotuksen alkoivat.
Nämä faktat tuodaan kyllä selvästi esiin kaikissa rokotehaittarekistereissä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja myös Suomessa mutta se ei ole estänyt rekisteritietojen väärinkäyttöä.
Edellä kuvattujen jatkuvien rokotehaittojen rekisterien todellisena tavoitteena on saada esiin harvinaiset haitat, jotka eivät tulleet vielä esiin alkuvaiheen kymmenien tuhansien rokotettujen seurantatutkimuksissa. Niissä olevat ilmoitukset vievät asiaa eteenpäin siten, että asiaa selvitetään jatkotutkimuksissa esimerkiksi potilas- ja rekisteriaineistoilla.
Nyt koronarokotteita on annettu jo 10,8 miljardia (10 800 000 000) annosta ja noin 1,5 vuoden ajan, joten haitat tunnetaan varsin hyvin. Myös pitkäaikaiset haitat jo tunnetaan, vaikka toisin näkee väitettävän.
Tavallisimmat rokotehaitat
Tavallisia rokotteiden haittoja ovat paikallinen injektiokohdan arkuus, flunssan tyyppiset oireet eli väsymys, päänsärky, lihaskipu ja vilunväristykset, nivelsärky sekä kuume ja injektiokohdan turvotus sekä imusolmukkeiden suurentuminen. Nämä ovat odotettuja reaktioita, sillä ne kertovat rokotuksen synnyttäneen immuunireaktion. Lisäksi harvoin voi syntyä voimakkaampi allerginen reaktio, joka on helposti hoidettavissa tehokkaalla hoidolla. Tämän vuoksi rokotettua seurataan rokotteen antamisen jälkeen vartin ajan.
Vakavammat rokotehaitat
Vakavia haittoja on todettu harvoin. AstraZenecan rokotteen todettiin aiheuttaneen veren hyytymishäiriön enimmäkseen alle 60-vuotiaille naisille.
Olen kirjoittanut tästä haitasta aikaisemmin ja todennut, että riski oli hyvin pieni ja vastasi vajaan yhden savukkeen polttamista ja on vain kymmenesosa elinikäisestä todennäköisyydestä kuolla salamaniskuun. Tiettävästi Suomessa ehti sairastua vakavaan hyytymishäiriöön 4 potilasta, joista yksi kuoli. Ongelma poistui, kun tätä rokotusta ei anneta alle 65-vuotiaille.
Tätä sinänsä vakavaa haittaa on myös järkevää verrata itse koronataudin haittaan. Koronainfektioon on liittynyt veritulppa 9–11% potilaista. Sairaalaan joutuneilla veritulpat ovat olleet 18–21%:lla potilaista ja tehohoidossa peräti 30%:lla potilaista. Veritulppia onneksi nykyisin osataan estää lääkityksellä.
Toinen todettu merkittävä haitta on sydänlihastulehdus, joita on esiintynyt harvoin ja erityisesti nuorilla miehillä. Rokotuksen aiheuttama esiintyvyys on ollut tutkimuksissa yhdestä tapauksesta viiteen tapaukseen 100 000 rokotettua kohti (Barda et al NEJM, Simone et al JAMA Internal Medicine, Mevorach et al NEJM ja Witberg et al NEJM. Nuorilla esiintyvyys on suurempi kuin keskimäärin. Sydänlihastulehdus on lähes aina lievä ja paranee muutamassa päivässä itsekseen.
Sydänlihastulehdusta esiintyy väestössä normaalistikin ja infektioiden, erityisesti koronainfektion yhteydessä. Koronavirusinfektion aiheuttama sydänlihastulehduksen riski on moninkertainen rokotuksen aiheuttamaan riskiin verrattuna, myös lievässä koronassa. Kun rokotus nostaa riskin 3-kertaiseksi, koronainfektio nostaa sen peräti 18-kertaiseksi ja se on vaikea-asteisempi. Sairaalahoidossa sydänlihastulehdus todetaan 28 prosentilla koronapotilaista.
Muutkin koronavirusinfektioon liittyvät haitat ovat kymmeniä tai jopa satoja kertoja yleisempiä infektion yhteydessä rokottamiseen verrattuna kaikkien haittojen osalta lukuun ottamatta ohimenevää imusolmukkeiden suurenemista ja harvinaista vesirokkoviruksen laukaisemaa vyöruusua. Keskeiset megatutkimukset, joista näitä haittoja voi tarkastella, ovat: Barda et al NEJM, Simone et al JAMA Internal Medicine, Mevorach et al NEJM ja Witberg et al NEJM.
Sydäninfarkteista hiljattain esitetty väite oli perätön ja virheellisesti tulkittu perustuen tietyn laboratoriomittauksen ylitulkintaan ilman minkäänlaista kliinistä näyttöä. Aiheesta on julkaistu kolme erillistä varsinaista tutkimusta. Ranskalaisessa, israelilaisessa ja amerikkalaisessa tutkimuksessa on varmistettu, että rokotus ei lisää sydäninfarktien, aivoinfarktien eikä keuhkoveritulppien riskiä. Sen sijaan itse koronainfektio lisää selvästi riskiä näihin sairauksiin, myös pidemmällä aikavälillä.
Tutkimusten mukaan rokottaminen ei lisää keskenmenoja (Zauche et al., Shimabukuro et al. Kharbanda et al., Magnus et al) kun taas koronainfektio raskaana aiheuttaa lisäriskin lapselle. Äidin raskaudenaikainen koronarokotus näyttäisi antavan suojaa myös vastasyntyneelle. Lapsettomuudesta esitetyt väitteet eivät perustu tutkimusnäyttöön vaan väärinymmärrykseen ja ylitulkintaan.
Kuolevatko rokotetut enemmän muihin sairauksiin kuin koronaan?
Kun rokotteiden hyödyistä itse koronainfektioon on massiivisesti näyttöä, on maalitolppia siirretty väitteisiin rokotettujen ylikuolleisuudesta muihin syihin kuin koronaan.
Asiaa on selvitetty useassa megatutkimuksessa, joita olen käsitellyt ennenkin. Yhdysvaltojen CDC:n raportissa seurattiin 11 miljoonan kansalaisen kuolleisuutta rokotuksen jälkeen. Koronaan liittymätön kuolleisuus oli rokotetuilla 66-69% pienempää 7 kk seurannassa kuin rokottamattomilla.
Britannian raportissa kuolleisuus myös muihin sairauksiin kuin koronaan oli rokottamattomilla 2-4 kertaa suurempaa kuin rokotetuilla. Tutkimuksissa havaitut erot eivät selity iällä, sillä julkaistut tilastot ovat ikävakioituja ja sukupuoli ja etninen tausta ovat huomioitu. Kaikissa yli 18-vuotiaiden ikäryhmissä rokotettujen kuolleisuus on pienempää kuin rokottamattomien. Alle 18-vuotiaiden kuolemat ovat niin harvinaisia, että johtopäätöksiä ei voi tehdä. Siinäkään ryhmässä ei rokotetuilla ole havaittavissa lisäkuolleisuutta.
Aivan samanlaisia tuloksia on saatu myös Suomesta. 24.1. 2022 julkaistussa THL:n seurantatutkimuksessa kuolleisuus oli 10 miljoonan rokotusannoksen jälkeisessä seurannassa rokotetuilla selvästi rokottamatonta ryhmää matalampaa, myös toisen ja kolmannen rokoteannoksen jälkeen.
Mitään merkkejä rokotettujen ylikuolleisuudesta koronaan liittymättömiin sairauksieen ei ole havaittavissa.
Ei ole tietenkään uskottavaa, että rokotus koronaa vastaan suojaisi muilta taudeilta ja kuolemilta. Matalampi kuolleisuus rokottamisen jälkeen selittynee ainakin osin sillä, että terveemmät ottavat rokotteita aktiivisemmin sekä mahdollisesti sillä, että saattohoidossa olevia ei ole alkuvaiheen jälkeen enää rokotettu. Toisaalta rokotettujen alempi kuolleisuus näkyy myös nuoremmissa ikäryhmissä, mikä ei tue saattohoidon vaikutusta vaan painottaa ensimmäistä vaihtoehtoa. On toki mahdollista, että matalampaan kuolleisuuteen voi piiloutua myös rokotekuolemia mutta viitteitä tällaisesta ei ole.
Mitä kertovat väestön kokonaiskuolleisuuden tilastot?
Asiaa voi tarkastella myös kokonaiskuolleisuuden avulla. Euromomo-tietokannasta voi tarkastella kuolleisuuden muutoksia ei maissa, eri aikoina ja eri ikäryhmissä. Tietokannasta voi todeta (ks. maakohtainen Z-score, kuva alla), että Suomessa ei ole ollut merkittävää ylikuolleisuutta koko epidemian aikana missään ikäluokassa (ei siis itse koronataudin eikä rokotteiden vaikutuksesta) vaikka rokotteita on annettu jo 11,4 miljoonaa annosta.
Tämä tilasto kertoo siitä, että Suomessa epidemia on ollut melko hyvin hallinnassa koko ajan. Se ei kerro siitä, että itse koronainfektio olisi ollut vaaraton. Koronataudin vaarallisuutta voi tarkastella samasta tietokannasta katsomalla niiden maiden tilastoja, joissa epidemia levisi laajemmalle yhteiskunnassa.
Alla olevassa kuvassa on esitetty esimerkkinä Suomen, Belgian ja Ruotsin kokonaiskuolleisuuden muutokset ajan kuluessa Euromomo-tietokannassa. Belgiassa ja Ruotsissa, joissa epidemia levisi Suomea laajemmin, nähdään selvää ylikuolleisuutta ajoittuen juuri epidemiahuippuihin. Rokotukset alkoivat 2021 keväällä ja sen jälkeen tilanne on ollut likimain normaali epidemiasta huolimatta. Tämän tilaston perusteella ylikuolleisuus aiheutui itse taudista eikä rokotuksista.
Millaisia rokotushaittatapauksia on todettu terveydenhuollossa?
Olin yhteydessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yksiköihin, joissa mahdollisia rokotushaittoja hoidetaan, kun niitä ilmenee. Sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin yhteispäivystyksessä oli todettu vain tavallisia kuumereaktioita, joihin tarvittiin sairaslomaa. Vakavia haittoja ei ole päivystykseen ilmaantunut.
Lastenklinikalla on todettu yksi sydänlihastulehdus, joka rauhoittui seurannassa. Muita merkittäviä haittoja ei ole todettu.
Varmistin asian vielä sairaanhoitopiirin johdosta, eikä merkkejä vakavista rokotehaitoista ole tullut esiin eikä sairaalassa ole ollut hoidossa rokotehaittatapauksia, sen sijaan koronaan sairastuneita kyllä.
Yhteenveto
Koronarokotteista, kuten kaikista muistakin rokotteista aiheutuu tunnettuja haittoja, jotka ovat kuitenkin ohimeneviä ja lähes poikkeuksetta lieviä. Vakavat haitat ovat toki hyvin ikäviä mutta onneksi harvinaisia ja ne tunnetaan jo tässä vaiheessa. Seurannoissa todettujen rokotehaittojen vuoksi rokotteiden käyttöä on ohjattu niin, että vakavilta haitoilta mahdollisimman pitkälle vältyttäisiin.
On tietenkin selvää, että 100% haitatonta lääketieteellistä toimepidettä ei ole olemassakaan vaan aina tulee tarkastella hyöty-haitta-suhdetta.
Tutkimusnäytön perusteella on selvää, että rokotuksen hyödyt ovat yleisellä tasolla selvästi haittoja suuremmat ainakin aikuisilla. Marraskuussa 2021 ECDC raportoi, että koronarokotteet ovat säästäneet lähes puolen miljoonan ihmisen hengen.
Alla olevasssa kuvassa on laskettu, kuinka paljon Yhdysvalloissa sairaalahoidon tarve olisi ollut pienempi, jos rokotuskattavuus olisi ollut Tanskan tasolla.
———————
Tämän debatin tarina. Miksi se ei onnistunut?
Marraskuussa 2021 minut haastettiin debattiin koronarokotteista. Tein 7.12. 2021 vastahaasteen kirjallisesti toteutettavaan tiededebattiin. Ensimmäinen debatti D-vitamiinista toteutuikin asiallisena ja yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen debatin sääntöjä noudattaen.
Joulun alla sain alkuperäisen haasteen tekijöiltä viestin, että myös he haluavat toteuttaa debatin ja suostuvat edellä käytettyihin debatin sääntöihin. Lopulta debatin otsikoksi sovittiin: Uuden teknologian koronarokotteita ei ole todistettu turvallisiksi.
Monien vaiheiden ja viiveiden jälkeen sain kollega Mikael Kivivuorelta debatin ensimmäisen kirjoituksen 28.2.2022.
Sovitun 2 sivun sijaan kirjoitus oli 18 sivun mittainen, josta alkuosassa oli lista erilaisia väitteitä ja loppuosa oli lähteitä, joihin oli liitetty selityksiä ja väitteitä.
Väitteissä esiintyivät mm. termit: raha edellä, väärentäminen, pimittäminen, ihmiskoe, korruptio, aivopesu, vääristely, joukkomurha, immuniteetin tuhoutuminen, geenimanipulaatio, ympäristölle vaarallinen bioase, totalitarismi, skandaali, 5G, ja 6G.
Väitteiden perusteluna käytetyt lähteet olivat erilaisia mielipidekirjoituksia tai videoita eikä varsinaisia tieteellisiä artikkeleita tai raportteja tai esim. erilaisiin saatavissa oleviin tilastoihin tai rekistereihin perustuvia.
Tieteellisessä debatissa lähteenä ei ole normaalia käyttää yksittäisen henkilön kirjoittamaa kommenttia verkkosivuilla tai jotain videota. Lähtökohta tieteellisessä keskustelussa on, että periaatteessa jokainen virke tulee voida perustella asiallisella ja luotettavalla, mieluiten tieteellisellä lähteellä niin, että lukija voi tarkistaa, onko väite paikkansa pitävä.
Sinänsä esitettyjen väitteiden käsittely ei tuottaisi mitään ongelmia, mutta niiden osalta ei voi debatoida tieteellisesti, jos väitteen lähde on vain mielipidekirjoitus. Tällaisessa tilanteessa syntyisi vain kaksi erilaista kantaa, mielipidettä. Tällainen juupas-eipäs-keskustelu ei tuota mitään uutta näkökulmaa käsiteltävään asiaan, kun tavoittena tieteellisessä dabatissa on tarkastella tutkittua tietoa eri näkökulmista.
Millaista tieteellistä keskustelua voisi syntyä esimerkiksi seuraavista väitteistä?
- Tiedemaailman ja viranomaisten korruptio, aivopesu ja vääristely
- Ihmiskoe vielä kesken
- Ampullien tuntematon sisältö – tutkintaa yritetään estää
- Oikeudellisia todisteita rokotteilla tehtävästä joukkomurhasta
Väitteet ovat yleisiä rokotevastustajien esittämiä syytöksiä mutta niiden perusteeksi ei ole olemassa mitään näyttöä.
Toin esille nämä seikat Mikael Kivivuorelle 1.3.2022. Huomasin, että hän olikin jo aiemmin julkaissut näyttävästi ilmoituksen debatistamme sekä myös debatin 16 sivun viiteluettelon kommentteineen. Lisäksi hänen oma ”debattikirjoituksensa” väitteineen ja lähdeluetteloineen ilmaantui 1.3.2022 hänen omalle verkkosivustolleen.
Näiden syiden vuoksi en voi toteuttaa tieteellistä debattia tästä aiheesta. Olen tilanteeseen pettynyt, sillä aihe on mielestäni tärkeä ja asiallinen debatti voisi tuottaa hyvää keskustelua aiheesta. Aiheen käsittely asiallisessa debatissa olisi ollut varmasti kiinnostavaa.
juhani knuuti 