Nosebo-vaikutuksesta lisänäyttöä

Nosebo on kiehtova ilmiö. Olen kirjoittanut siitä aikaisemminkin ja siitä on myös kirjassani Kauppatavarana Terveys.

Nosebo on lume-vaikutuksen negatiivinen vastine. Nosebo-vaikutukset ovat haittavaikutuksia, jotka eivät liity lääketieteellisellä mekanismilla itse hoitoon.

Marraskuussa New England Journal of Medicine julkaisi mielenkiintoisen tutkimusraportin, jossa nosebo-ilmiötä oli tutkittu kolesterolilääkkeen käytön yhteydessä.

Tutkimukseen valittiin 60 potilasta, jotka olivat saaneet lihasoireita statiineista (kolesterolia alentava lääke) ja sen vuoksi lopettaneet niiden käytön.

Kukin potilas sai neljä kpl kuukauden tarvetta vastaavaa pakkausta kutakin hoitoa: 1) statiinilääkettä, 2) lumelääkettä ja 3) tyhjän lääkepurkin. Kutakin pakkausta tuli käyttää kuukauden ajan satunnaisessa järjestyksessä.

Koehenkilöt raportoivat oireistaan päivittäin kännykällä. Jos oireet olivat voimakkaita, ”hoito” oli lupa lopettaa sen kuukauden osalta.

Oiretaso oli 8,0 (95% luottamusväli, 4,7 – 11,3) tyhjän lääkepurkin ”käytön” aikana, 15,4 lumehoidon aikana (95% luottamusväli 12,1 – 18,7; P<0.001 verrattuna tyhjän purkin käyttöön) ja 16,3 statiinin käytön aikana (95% luottamusväli, 13,0 to 19,6; P<0.001 verrattuna tyhjän purkin käyttöön).

Tilastollisesti merkittävää eroa ei havaittu statiinin ja lumelääkkeen välillä (P=0.39).

Kuvassa alla on esitetty kunkin 60 potilaan oireistoa eri ”hoidon aikana. Oikeassa reunassa potilaat, jotka lopettivat hoidon haittojen vuoksi.

Haittavaikutusten vuoksi hoidon keskeyttäneiden oireisto oli lumehoitoryhmässä 90% statiinihoitoryhmän oireiden tasosta.

Puolet tutkittavista jatkoi tutkimuksen jälkeen statiineja.

Pohdinta

Tämä tutkimus on mielenkiintoinen havainto nosebovaikutuksista ja sen merkittävyydestä. Lumelääke aiheutti samantasoiset haittavaikutukset kuin aktiivilääke, kun sitä verrattiin tyhjän lääkepurkin hoitoon.

Havainnon tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että tutkimukseen valittiin potilaita, jotka olivat saaneet statiinlääkitystä aikaisemmin mutta keskeyttäneet sen haittavaikutusten vuoksi.

Tutkimusasetelma on myös mielenkiintoinen. Kukin potilas toimi omana kontrollinaan ja hoito vaihteli kuukausittain. Mukana oli lumelääkkeen lisäksi myös tyhjän lääkepurkin ryhmä.

Havainnot sopivat myös kliinisiin havaintoihin, että useat potilaat kykenevät jatkamaan statiinilääkitystä vaikka ovat haittoja havainneet. Usein tämä onnistuu valmistetta vaihtamalla.

Tutkimuksen perusteella ei tietenkään voida väittää, etteikö statiinilääkitykseen liittyisi haittavaikutuksia taikka aiheuttaisi lihasoireita. Tutkimus on yksinkertaisesti liian pieni siihen tarkoitukseen.

Kuitenkin tämäkin tutkimus osoittaa, että nosebo-ilmiöllä on merkittävä rooli lääkehaittojen syntymisessä.

Advertisement

Oman itsen löytäminen YLE:n Perjantai-ohjelmassa

Eilen illalla esitettiin YLE:n kanavalla Perjantai-niminen ohjelma. Ohjelmasta nousi kohu jo etukäteen, sillä Yle mainosti sitä keskusteluvieraaksi kutsutun Maria Nordinin nimellä.

Oman itsen löytäminen on hyvä aihe televisio-ohjelmalle. Oman itsen löytämisestä on kirjoitettu monia bestsellereitä ja on syntynyt myös oman itsen löytämistä tukevien hyvinvointivalmentajien ammattikunta. Teema on paljon esillä ja aihe on hyvinkin ajankohtainen.

Ohjelmassa Sean Rick hastattelee vieraita kustakin aiheesta ja tällä kertaa haastatelavana olivat Maria Nordinin lisäksi hyvinvointivalmentaja Anne Karilahti. Ohjelmassa näytettiin myös sympaattinen dokumentti hauskasta harrastuksesta, jossa pukeudutaan erilaisiin eläinhahmoihin.

Ohjelman katsottuaan, jäi ihmettelemään miksi Maria Nordin oli kutsuttu haastateltavaksi. Hänen tähänastiset toimensa eivät ole liittyneet oman itsen löytämiseen vaan kurssiin, jossa mielen muokkauksen avulla pyritään eroon erilaisista oireista ja vaivoista. Yhteys oman itsen löytämiseen on kovin löyhä.

Oman itsen löytäminen tuli aivan eri tasolla ja näkökulmista käsiteltyä oheisdokumentissa ja Anne Karilahden haastattelussa.

Tulin siihen johtopäätökseen, että ainoa todellinen syy Nordinin kutsumiseen oli saada ohjelmalle näkyvyyttä, somepöhinää ja klikkauksia. Minusta tämä valinta ei ole journalistisesti kestävällä pohjalla, sillä ohjelmassa Nordin pääsi vapaasti mainostamaan omaa kaupallista kurssiaan ilman todellista haastamista.

Ohjelmassa Nordin ei tuonut esiin mitään sellaista mikä suoraan liittyisi oman itsen löytämiseen, sillä solisluihin naputtelu ja jonkin lauseen hokeminen ei johda parempaan itsetuntemukseen eikä parempiin valintoihin elämässä.

Nordinin kommentit ohjelmassa eivät kestä kritiikkiä

Ohjelmassa Nordin esitti väitteitä, jotka eivät kestä lainkaan kritiikkiä, mutta niitä ei toimittaja haastanut. Hän väitti mm. että hänen kurssinsa oli alunperinkin ollut turvallinen ja hänen tarvitsi vain poistaa yksi kurssilaisen kommentti.

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tämä asia käy selväksi esimerkiksi alla olevasta Tukesin päätöksestä.

Vaikka Tukes on asian selvästi päätöksessään todennut, Nordin ei edelleenkään halua ymmärtää, että kurssin turvallisuuden arviointiin kuuluu sekä itse kurssimateriaali että sen mainostamiseen tuotettu materiaali. Tukesin perustelut alla.

Turvallisuusriskien lisäksi kurssissa oli massiivinen määrä perustavanlaatuisia virheellisiä terveysväitteitä, joista vain osa oli Tukesin turvallisuusarvion kohteena. Tukes ei arvioi lainkaan kurssin sisällön oikeellisuutta tai asiallisuutta. Olen sisällön muista ongelmista kirjoittanut varsin yksityiskohtaisesti tässä ja tässä.

Mielikuvaharjoitus leikkimisestä

Ohjelmassa toimittaja kysyi Nordinilta Tukesin, minun ja muiden asiantuntijoiden antamasta kritiikistä kurssia kohtaan. Nordin kertoi toimittajalle käsittelevänsä asiaa mielikuvaharjoituksilla. Näissä harjoituksissa minä olen yksinäinen 7-vuotias Juhani-niminen pieni poika, jota hän lähestyy ja ehdottaa leikkimistä. Harjoituksessa minä ja hän sitten leikimme sulassa sovussa.

Kertomus herätti minussa aidon säälin tunteen.

Kertomuksen perusteella Maria Nordin ei ole vieläkään ymmärtänyt, miksi kurssia on kritisoitu. Kohteena ei ole henkilö nimeltä Maria Nordin eikä kysymys ole riidasta hänen ja henkilön nimeltä Juhani Knuuti kanssa. Näin Nordin kuitenkin asian edelleen näkee ja tämä tuli myös esiin keväällä kun asia oli esillä somessa.

Kritiikki on kohdistunut kurssiin ja sen perättömiin, virheellisiin ja osin myös vaarallisiin terveysväitteisiin. Vaikka Tukes minua asiassa konsultoi, kritiikissä ei ole kysymys minun jä hänen riidastaan toisin kuin hänen kertomuksensa antaa ymmärtää.

En ole koskaan Maria Nordinia tavannut enkä edes keskustellut hänen kanssaan puhelimessa. Olemme vaihtaneet muutaman sähköpostin. Se, että olen tuonut pyynnöstä esiin hänen kurssinsa sisältämiä totuudenvastaisia väitteitä, ei tee meistä riitapukareita.

Mistä on kysymys?

Olen mielestäni jo keväällä tuonut kurssin ja siihen liittyvien terveysväitteiden ongelmat omalta osaltani riittävän perusteellisesti esiin. Sitä keskustelua ei ole tarpeen jatkaa.

Olen kuitenkin edelleen huolissani kurssin asiakkaiden turvallisuudesta, sillä kurssin vetäjä ei ole edelleenkään ymmärtänyt eikä tiedostanut, mihin kevään kritiikki perustui. Sen sijaan hän kuvittelee asian olevan kahden ihmisen erilaisesta maailmankuvasta syntynyt riita.

Somessa Nordinin postauksia tulee säännöllisesti vastaan. Alle kopioin niistä muutaman. Jokainen voi itse arvoida tuon perusteella, mistä tässä on kysymys.

Miten mielipide eroaa tieteellisestä kannasta?

Covid-19 epidemiaan liittyvän D-vitamiinikeskustelun aikana olen saanut paljon myönteistä palautetta siitä, että olen nostanut esiin D-vitamiinin riittävän saannin epidemian aikana. Toki olen tällaisesta palautteesta mielissäni mutta se kertoo myös, että edellä kuvattua tieteellisen ajattelun logiikkaa ei ole sisäistetty.

Tieteellisestä tiedosta viestiminen on hyvä asia mutta se ei ole sankarillista.

Laajempi kirjoitus täällä.

Onko HPV-rokotus vaarallinen?

Olen kirjoittanut tästä samasta aiheesta muutama vuosi sitten. Koska nyt asia nousi jälleen laajasti esille somessa ja myös eräs lääkärikin osallistui rokotuksen vaaroja korostavaan valheellisten tietojen levittämiseen, julkaisen tässä päivitetyn version HPV-rokotuksen turvallisuuden tutkimusnäytöstä.

Vastaavat tiedot HPV-rokotuksesta löytyvät myös elokuussa julkaistussa kirjassani Kauppatavarana Terveys.

Kooste tutkimusnäytöstä löytyy tästä.

Korona vei ja tiede vikisi?

Kirjoittajat: Juhani Knuuti ja Pekka Louhiala

Keväällä 2020 julkaistiin arvovaltaisessa New England Journal of Medicine -lehdessä tutkimus, jossa oli mukana 53 uutta lääkettä saanutta potilasta, mutta ei yhtään lumehoitoa tai standardihoitoa saanutta verrokkia.

Tutkimus oli lääkeyhtiön sponsoroima, ja kaksi yhtiön palveluksessa olevaa henkilöä avusti artikkelin kirjoittamisessa. Kaikkiaan nimettyjä kirjoittajia oli 56 eli enemmän kuin tutkimuspotilaita. Tulokset olivat tutkitun lääkkeen osalta alustavasti myönteisiä.

Jokainen tieteelliseen tutkimukseen vähänkin perehtynyt näkee tutkimuksessa epäilyttäviä piirteitä.

Mistä tiedetään, että potilaat hyötyivät hoidosta, kun verrokkeja ei ollut? Millä tavoin tutkimuksen sponsori vaikutti tutkimuksen kulkuun ja raportointiin? Miksi kirjoittajia oli niin paljon ja täyttivätkö he kaikki todellakin ne yleisesti hyväksytyt kirjoittajuuden kriteerit, joita lääketieteellisessä julkaisutoiminnassa sovelletaan?

Mainittu tutkimus on vain yksi esimerkki siitä, miten meneillään oleva koronaviruspandemia on vaikuttanut tieteelliseen tutkimukseen ja julkaisutoimintaan.

On selvää, että New England Journal of Medicine -huippulehti ei olisi normaalitilanteessa julkaissut artikkelia sen ilmeisten puutteiden takia.

Tieteelliset lehdet täyttyivät huonolaatuisista koronatutkimuksista

Sama ilmiö näkyi laajasti muissakin tieteellisissä lehdissä. Koska pandemia oli päällä ja paine saada tietoa mahdollisesti tehoavista hoidoista oli suuri, tieteelliset lehdet täyttyivät koronatutkimuksista.

Toisen lääketieteellisen huippulehden The Lancetin toimittajat kertoivat syyskuussa, että lehteen tarjottujen artikkeleiden määrä jopa viisinkertaistui pandemian aikana.

Ruotsalainen lääkäri Henrik Sjövall arveli alkukesällä, että ehkä 90% jo julkaistuista koronatutkimuksista ei olisi normaalioloissa päässyt toimituksista edes vertaisarviointiin.

Koska kynnys julkaista huonolaatuisia koronatutkimuksia madaltui, muiden teemojen tutkimuksia oli vaikea saada julkaistua.

Toisaalta tieteen voima tuli todistettua

Toisaalta biolääketiede osoitti voimansa siinä, kuinka nopeasti viruksen rakenne, tartuttavuus ja vaarallisuus selvitettiin ja käyttöön saatiin toimivia diagnostisia testejä.

Hoitokokeet ja rokotteiden kehittely aloitettiin varhain, vaikka näiltä osin merkittäviä tuloksia saadaankin vielä odottaa.

Tiedemaailma heräsi siis alkuvuodesta todella nopeasti siihen, että käsillä on historiallisesti ainutlaatuinen tilanne. Reagoinnin tulokset ovat nyt kaikkien havaittavissa ja lähiaikoina on lisäksi tulossa varsinainen tietovyöry.

Käsillä oleva uusi ja iso ongelma johti myös siihen, että tutkimusrahoitusta löytyi yllättävänkin nopeasti. Euroopan unioni on syyskuuhun mennessä rahoittanut koronatutkimusta jo 459 miljoonalla eurolla ja meilläkin Suomen Akatemia ja säätiöt kymmenillä miljoonilla.

Biolääketieteellisen tutkimuksen katvealueet

Myös muut kuin biolääketieteen tutkijat havahtuivat nopeasti siihen, että pandemia on paljon muutakin kuin biolääketieteellinen kysymys. Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja kysyikin jo huhtikuussa sosiaalisessa mediassa, että tutkiiko kukaan enää mitään muuta.

Pandemian levitessä huomattiin pian, että sosiaalinen epätasa-arvo korostuu tässäkin taudissa sekä yksittäisen maiden ja kaupunkien sisällä että globaalisti.

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö havaitsi, että yli puolet Pariisin köyhimmistä oli saanut koronavirustartunnan. Lapset saavat harvoin vakavan infektion, mutta Yhdysvalloissa on havaittu, että valtaosa tautiin kuolleista lapsista on taustaltaan muita kuin valkoihoisia.

Muitakin tieteen lieveilmiöitä on tullut esiin pandemian aikana

Koronaan liittyvä tutkimusaktiivuus on tuonut mukanaan monia lieveilmiöitä, joista alussa kuvattu julkaisukynnyksen madaltuminen on yksi.

Korkeasti arvostetutkin tiedelehdet ovat joutuneet vetämään pois artikkeleita, kun niissä on havaittu vakavia puutteita, jotka ovat johtuneet hätiköinnistä tutkimuksessa tai julkaisuprosessissa.

Lääketieteelliseen julkaisemiseen liittyvä uusi piirre on myös preprinttien eli esijulkaisujen määrän räjähdysmäinen kasvu. Esijulkaisut ovat vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia, jotka on tarkoitettu muiden tutkijoiden kommentoitaviksi.

Koska esijulkaisukanavat ovat avoimia kaikille, alustavista tuloksista tehtiin mediassa nopeita virheellisiksi osoittautuneita johtopäätöksiä. Esijulkaiseminen on ollut pitkään tavallista esimerkiksi fysiikassa, mutta lääketieteellisten tulosten liian varhainen soveltaminen voi olla vaarallista.

Riskejä liittyy myös koronarokotteen kehittämiseen. Kiire on kova, ja kyse on myös isoista rahoista. Tavanomaisten prosessien nopeuttaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että rokotteen teho ei ole riittävä tai sillä on haittoja, jotka olisivat tulleet esille ilman kiirehtimistä. Näyttää kuitenkin siltä, että muualla kuin Venäjällä ei ole oikotietä rokotetestauksessa käytetty.

Tutkimusten keskittyminen koronaepidemian biologiaan ja sen psykologisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin on ymmärrettävää, mutta merkitsee samalla sitä, että monta muuta, kenties pidemmällä ajalla merkittävämpääkin asiaa jää samalla tutkimatta.

———————–

Kirjoittajat: Pekka Louhiala, Lääketieteen filosofian ja etiikan professori, Tampereen yliopisto

Juhani Knuuti, professori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja Tyks

Pseudotieteelliset väitteet Covid-epidemiasta

Covid-19-epidemian ensimmäisen aallon aikana perusteettomat väitteet kohdistuivat erilaisiin ihmehoitoihin. Toisen aallon aikana väitteet ovat liittyneet enemmän Covid-19-viruksen vaarallisuuteen, yhteiskunnan suojautumistoimien tarpeellisuuteen, ja jopa siihen onko epidemiaa ylipäätään edes olemassa.

Pseudotieteellisille väitteille omintaista on, että väitteet voivat vaikuttaa ensivaikutelmalta mahdollisilta. Ne ovatkin näennäisesti loogisia ja niitä perustellaan erilaisilla vakuuttavilla käyrillä ja tilastoilla.

Käsittelen tässä joitakin viime aikoina somessa laajalti levinneitä väitteitä Covid-19-epidemiaan liittyen.

Artikkeli löytyy tästä.

D-vitamiini ja Covid

Tässä kirjoituksessa tarkastelen, millaista tutkimusnäyttöä on olemassa D-vitamiinin osalta liittyen Covid-infektioon.

Tutkimushavainnot tukevat sitä, että riittävästä D-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta erityisesti nyt Covid-pandemian aikana. Normaalistikin Suomessa suositellaan D-vitamiinia ravintolisänä 10-20 mikrogrammaa vuorokaudessa, vaikka söisi suositusten mukaisesti.

Vaikka varsinainen tutkimusnäyttö D-vitamiinin hoitovaikutuksista Covid-infektion suhteen puuttuu, tavanomaista suurempaa D-vitamiinin ravintolisäannosta kannattaa harkita nyt epidemian aikana, sillä kohtuullisen D-vitamiinin lisäannoksen käyttäminen on todettu turvalliseksi.

D-vitamiinin lisäannos 50 mikrogrammaa vuorokaudessa nostaa veripitoisuutta keskimäärin 50 nmol/L. Kun otetaan huomioon myös ruoasta saatava D-vitamiini ja suomalaisten tämän hetken D-vitamiinin veripitoisuus, tällä annoksella lähes jokaisen pitäisi saavuttaa yli 75 nmol/L veren vitamiinitaso ja samalla riski liian suureen annostukseen on olematon.

Johtopäätöksen perustelut ja laajempi kirjoitus löytyy tästä.

C-vitamiini ja Covid-19

Viime keväänä Covid-pandemian saapuessa Suomeen nettikeskusteluissa väitettiin, että C-vitamiini olisi varsinainen ihmelääke Covid-infektioon.

Koska potilaita hoitavat lääkärit olivat pidättyväisiä C-vitamiinin käyttämisessä sairaaloissa Covid-infektion hoitona, syntyi salaliittoväitteitä. Niissä väitettiin, että C-vitamiini on liian halpa lääke eikä sitä sen vuoksi haluta käyttää, vaikka olisi tehokas. Sen sijaan väitettiin haluttavan hyödyttää lääketeollisuutta käyttämällä kalliimpia lääkkeitä.

Todellisuudessa lääkärit tietenkin käyttävät sitä hoitoa, joka on tehokasta. Vielä parempi, jos lääke on halpaa, sillä lääkärit eivät mitenkään hyödy kalliista lääkkeistä. Pidättyväisyyden todellisena syynä oli se, että C-vitamiinin käytölle Covid-infektion hoidossa ei väitteistä huolimatta ollut riittävää näyttöä.

Niinpä suurten C-vitamiiniannosten käyttämiseen Covid-potilaiden hoidossa suhtauduttiin yleisesti kriittisesti eikä hoitokäytäntö levinnyt laajemmin terveydenhuoltoon.

Tästä riippumatta tietenkin suositeltiin huolehtimaan riittävästä C-vitamiinin saannista, sillä riittävä vitamiinien saanti on joka tapauksessa terveydelle tärkeää.

Nyt tuosta kiistelystä on kulunut puoli vuotta. Millainen on tutkimusnäyttö C-vitamiinin osalta tänään? Olisiko nyt perusteita käyttää C-vitamiinia Covid-infektion hoidossa?

Blogikirjoitus tästä teemasta löytyy tästä.

Saksofonitutkimuksen tulokset

Kiihkeästi odotetut saksofonitutkimuksen tulokset ovat nyt julkaistu. Ne löytyvät tästä.

Saksofonitutkimus

Amatöörisoittajaksi minulle on ehkä kertynyt tarpeettoman monta saksofonia. Sopraano- ja tenorifoneja on kumpaakin vain yksi, mutta alttoja tällä hetkellä peräti kolme.

Tuorein hankinta on viime heinäkuussa hankittu uusin alttotorvi, johon tutustumisen yhteydessä julkaisin edellisen Youtube-videoni soittamalla Stingin kappaletta Shape of my heart.

Nyt ajattelin luopua yhdestä alttosaksofonista.

Jotta luopuminen olisi tieteentekijälle asianmukaisesti perusteltua, se tulisi tietenkin perustua tutkimukseen. Tässä tapauksessa se tapahtuu vertaamalla noita kolmea torvea mahdollisimman objektiivisesti.

Tututstu tutkimukseen ja osallistu tästä.