Covid-19 epidemia on yllättäen vähentänyt sydänsairauksien äkillisen hoidon tarvetta

Kun covid-19 virusepidemia käynnistyi Suomessa, sairaaloissa jouduttiin rajaamaan ajanvaraukseen perustuvaa sairaanhoitoa. Tavoitteena oli varata resursseja tulossa olevien covid-19-infektiopotilaiden hoitoon sekä myös vähentää infektion leviämistä vähentämällä ihmiskontakteja sairaalassa.

Vakavien sairauksien tavanomaisen hoidon vähenemisen voi olettaa johtavan niiden huonompaan hoitoon. Tämän taas on ajateltu johtavan päivystyskäyntien lisääntymiseen.

Hypoteesimme oli, että epidemian aiheuttama kiireettömän hoidon väheneminen johtaisi kiireellisten hoitojen lisääntymiseen.

Selvityksen tulokset löytyvät tästä

Jazzin päivän vapputervehdys epidemian aikana eristyksissä oleville

Harrastukset ovat tärkeitä. Erityisesti ne ovat tärkeitä nyt, kun normaali elämä on epidemian aiheuttaman poikkeustilan aikana rajoittunutta.

Itse rentoudun musiikilla – sekä kuuntelemalla että soittamalla.

Siis silloin, kun en rentoudu kirjoittamalla blogia. 😉

Soittaminen vie tehokkaasti ajatukset pois työstä, kiireistä ja muista stressin aiheuttajista. Pääsääntöisesti soitan vain itselleni.

Ajattelin nyt tehdä poikkeuksen ja tein ihka ensimmäisen musiikkivideoni ”mölykopissa” eli kodin musiikkihuoneessa Raisiossa. Huoneen lempinimen syyn voi jokainen arvata.

Linkin takana on soittamani cover-versio hollantilaisen fonistin Candy Dulferin kappaleesta Still I love you. Olkaapa hyvä.

Tänään 30.4. on myös kansainvälinen Jazzin päivä.

Hauskaa ja rauhallista Vappua!

ESTE – Ulospääsystrategia Covid-19 epidemiasta Suomelle?

Kun Covid-19-epidemia levisi suomeen, nopeasti havaittiin, että epidemian leviämistä ei enää kyetä pysäyttämään. Tuossa vaiheessa keskeisimmäksi tavoitteeksi asetettiin epidemian hidastaminen niin, että potilaiden suuri määrä ei ylikuormittaisi terveydenhuoltoa.

Tässä hidastamisessa onnistuttiin Suomessa yllättävänkin hyvin. Kansainvälisesti ja myös Pohjoismaihin verrattuna epidemian tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa. Kirjoituksen lopussa olevat kuvat ovat Markku Peltosen tuottamia 27.4.2020 tilanteen mukaan.

Miten tästä eteenpäin? THL ja Suomen hallitus ovat pohtimassa rajoitusten hallittua purkamista. Tilanne on haastava. Pelkona on, että rajoitusten purkaminen johtaa epidemian nopeaan laajenemiseen ja toisaalta niiden jatkaminen talouden lopulliseen romahtamiseen.

Epidemiologien pohdintojen perusteella ehdotan tässä kirjoituksessa uutta termiä ESTE-strategia epidemian kurisa pitämiseksi. Kirjoitus löytyy linkin takaa.

Linkki

Kansantauteja ei voida seuloa ja ehkäistä genomitiedon avulla

Juhani Knuuti ja Juha Kere*

Helsingin sanomissa julkaistiin 10.4. 2020 uutinen, jossa väitettiin, että ”Kansantautien riskiryhmät löytyvät perimästä – monia tauteja voisi ehkäistä genomitiedon avulla.” Vastaavan sisältöinen uutinen julkaistiin myös Mediuutisissa 17.4.

Uutiset perustuivat Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa oli analysoitu suomalaisten genomitietoa kartoittavaa FinnGen-tutkimusta [1].

Tutkimustuloksia uutisoitiin kansantautien ehkäisyyn liittyvin väittein:

Genomitiedon avulla voitaisiin ehkäistä monia kansatauteja, kertoo tuore suomalaistutkimus.

Genomitiedon perusteella pystyimme tunnistamaan väestöryhmän, jonka elinikäinen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on yli 60 prosenttia.

Suurin osa näihin ryhmiin kuuluvista sairastuu siis jossain vaiheessa elämäänsä.

Käyttämällä genomitietoa voisimme siis kohdistaa toimenpiteitä siihen ihmisryhmään, joka saa niistä suurimman hyödyn.

Nämä väitteet eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Tämän hetken tutkimustulokset, mukaan luettuna tuore suomalaisen geeniperimän FinnGen-tutkimus, eivät todellisuudessa tue näitä väitteitä.

Mihin väitteemme perustuu? Lue lisää tästä.

Vasta-ainetestit eivät kykene poimimaan väestöstä niitä yksilöitä, jotka ovat immuuneja koronalle

Tieto siitä, kuka on sairastanut koronan, on arvokasta siinä vaiheessa, kun alamme purkaa rajoitteita. Olisi hyödyllistä tietää, kuinka moni ja ketkä ovat jo mahdollisesti turvassa infektiolta.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan yli puolet sairastaa koronan täysin oireettomasti. Siten emme tiedä kuinka moni ja ketkä ovat taudin sairastaneet ja mahdollisesti jo immuuneja sairaudelle.

Vasta-aineiden määrittäminen antaa tietoa siitä, onko tauti jo sairastettu. Jos oletamme, että sairastettu tauti antaa suojan, taudin sairastanut henkilö voidaan vapauttaa rajoitteista.

Miksi vasta-ainetestaus ei kuitenkan kykene poimimaan väestöstä niitä, jotka ovat immuuneja? Syy löytyy tästä.

Koronavirus ja rokotusvastaiset

Kuvittelin, että koronaepidemia olisi sellainen ilmiö, joka muuttaisi kiihkeimmänkin rokotusvastustajan kannan rokotuksiin myönteisemmäksi.

Koronavirus on uusi virus, eikä kenelläkään ole sitä vastaan vastustuskykyä. Siten se kykeni synnyttämään pandemian.

Tällainen tilannehan olisi normaalia arkeamme, jos rokotuksia ei olisi koskaan keksitty.

Ilman rokotuksia maailmassa riehuisi säännöllisesti ainakin tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti, isorokko ja polio. Lisäksi influenssa niittäisi ikääntynyttä väestöä enemmän kuin nykyisin, vaikka rokotuskattavuus ei nykyisinkään ole riittävä taudin estämiseen.

Koska epidemioita olisi koko ajan, ei olisi mahdollista sulkea yhteiskuntia tai rajata liikkumista. Sairaudet kulkisivat toistuvina aaltoina väestössä.

Missä rokotusvastustajat nyt piileskelevät mitä ajattelevat? Uusin kirjoitukseni löytyy tästä.