Erratum: Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa

Olen luonut jatkuvasti päivittyvän blogikirjoituksen, jossa tuon esille Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa –kirjassa havaitsemani virheet tai epätarkkuudet.

Vaikka kirja on vertaisarvioitu ja olen pyrkinyt erityiseen huolellisuuteen, on selvää, että kirjan laajuuden ja yksityiskohtien suuren määrän vuoksi mukaan voi tulla virheitä, joitakin tutkimushavaintoja voi jäädä huomioimatta tai asia on esitetty niin suppeasti, että tulkinta voi olla epäselvää.

Kuten kirjassani totesin, toivotan asiallisen ja perustellun kritiikin tervetulleeksi, ja ilman muuta korjaan virheet ja puutteet tähän kirjoitukseen sekä myöhemmin kirjan mahdollisiin seuraaviin painoksiin. Pidän tätä tieteentekijän velvollisuutena.

Erratum-kirjoitus löytyy tästä.

Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa

Kirjoitin viime talvena kirjan Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa. Kirjan on kustantanut Minerva kustannus oy ja se on nyt saatavissa Minervan verkkokaupasta sekä kirja- ja verkkokaupoista.

Osa kirjan teemoista on käsitelty aiemmin blogissani mutta valtaosa kirjan sisällöstä on uutta. Aiemmin käsitellyt aiheet ovat kirjaan päivitetty.

Terveyteen liittyvää tutkittua tietoa tuotetaan runsaasti. Tiedon epäluotettavuus on kuitenkin haaste. Terveystiedon käsittely julkisuudessa voi parhaimmillaan vahvistaa terveysviestejä, innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa terveysaiheista ja jopa saada aikaan terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa.

Koska terveysviestinnällä on vaikutusta kaikkiin terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin aina terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä elämänlaatuun, tarvitsemme oikeaa ja luotettavaa terveystietoa.

Kirjassani arvioin erilaisia suosittuja terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa. Analysoin 71 terveysteemaa ja hoitoa ja niihin liittyviä satoja erillisiä terveysväitteitä. Analyysini perustuu tieteellisen kirjallisuuden huolelliseen arviointiin.

Kirjassa lainatut terveysväitteet ovat todellisia. Olen halunnut pitää väitteet anonyymeinä, sillä tavoitteenani ei ole arvioida ihmisiä vaan terveysväitteitä.

Tavoitteenani on myös pohtia tutkimukseen ja terveysväitteisiin liittyviä ilmiöitä. Miksi terveyttä koskevat erikoiset väitteet ovat niin suosittuja? Millä tavalla oma tulkintamme tiedosta syntyy? Mikä selittää virheellisten terveysuskomusten syntymistä? Miten tiede toimii?

Haluan myös välittää oman kokemukseni kolmenkymmenen vuoden ajalta lääkärinä ja tutkijana sekä reilun viiden vuoden ajalta tutkitun terveystiedon yleistajuistajana.

Tavoitteenani on kannustaa oman arkijärjen tehokkaampaan käyttämiseen sekä kriittisen lukutaidon kehittämiseen.

Tavoitteenani on myös, että kirjan luettuaan lukija kokee ymmärtävänsä hieman paremmin terveysväitteiden luotettavuutta, terveystiedon käsittelyn ilmiöitä, motiiveja, harhoja, keskustelun haasteita sekä terveysviestinnän ilmiöitä.

Tiedän jo ennakolta, että kirjani synnyttää kysymyksen, miten saatan olettaa olevani kaikkien tässä kirjassa käsittelemieni lukuisten ilmiöiden ja hoitojen asiantuntija. En oleta sellaista. Pidän sen sijaan itseäni tutkitun terveystiedon hakemisen ja analysoinnin asiantuntijana.

Kirjassa esittämäni tulkinnat perustuvat olemassa olevaan tieteelliseen tietoon eivätkä omaan kokemukseeni erilaisten hoitojen antajana. Ei tietenkään ole tarpeen olla tarjoamassa itse noita lukuisia hoitoja voidakseen analysoida niihin liittyvää tutkimusnäyttöä.

Kirja ei ole täydellisesti viitteistetty tieteellinen kirjoitus, vaan pyrkimyksenä on yleistajuistaa tutkittua tietoa. Terveysväitteiden käsittelyn osalta lähteet (568 kpl) on kuitenkin sisällytetty mahdollisimman kattavasti, joskin ne painottuvat tutkimuskoosteisiin aiheiden suuren määrän vuoksi.

Vaikka olen toiminut lääkärinä ja tutkijana jo pitkään, en perusta väitteitäni omiin kokemuksiini potilastyöstä, vaan tulkinta perustuu vain ja ainoastaan julkaistuun tietoon. Omilla mielipiteilläni ei ole merkitystä asian käsittelyn kannalta.

Kirjan sisällön on vertaisarvioinut kolme eri alan asiantuntijaa. Vastuu kirjan tietojen oikeellisuudesta on silti kokonaan minulla. Vaikka olen pyrkinyt tuomaan esiin mahdollisimman neutraalin tulkinnan, on mahdollista, että mukana on virheellisiäkin yksityiskohtia, tai joitakin tutkimushavaintoja on voinut jäädä huomioimatta.

Luotan kuitenkin siihen, että mahdolliset puutteet yksityiskohdissa eivät vaikuta kunkin teeman pääviestiin. Tutkijalle luonteenomaisesti suhtaudun kriittisesti omiin kirjoituksiini. Toivotan asiallisen ja perustellun kritiikin tervetulleeksi, ja olen valmis korjaamaan havaitut puutteet verkkosivuillani sekä kirjan mahdollisiin seuraaviin painoksiin.

Tämän tavoitteen mukaisesti julkaisen blogissani erikseen ns. erratum-kirjoituksen, johon koostan kaikki havaitut ja perustellut virheet kirjassa.

Kirjan sisällysluettelo on alla kuvina.

Covid-19 epidemia on yllättäen vähentänyt sydänsairauksien äkillisen hoidon tarvetta

Kun covid-19 virusepidemia käynnistyi Suomessa, sairaaloissa jouduttiin rajaamaan ajanvaraukseen perustuvaa sairaanhoitoa. Tavoitteena oli varata resursseja tulossa olevien covid-19-infektiopotilaiden hoitoon sekä myös vähentää infektion leviämistä vähentämällä ihmiskontakteja sairaalassa.

Vakavien sairauksien tavanomaisen hoidon vähenemisen voi olettaa johtavan niiden huonompaan hoitoon. Tämän taas on ajateltu johtavan päivystyskäyntien lisääntymiseen.

Hypoteesimme oli, että epidemian aiheuttama kiireettömän hoidon väheneminen johtaisi kiireellisten hoitojen lisääntymiseen.

Selvityksen tulokset löytyvät tästä

Jazzin päivän vapputervehdys epidemian aikana eristyksissä oleville

Harrastukset ovat tärkeitä. Erityisesti ne ovat tärkeitä nyt, kun normaali elämä on epidemian aiheuttaman poikkeustilan aikana rajoittunutta.

Itse rentoudun musiikilla – sekä kuuntelemalla että soittamalla.

Siis silloin, kun en rentoudu kirjoittamalla blogia. 😉

Soittaminen vie tehokkaasti ajatukset pois työstä, kiireistä ja muista stressin aiheuttajista. Pääsääntöisesti soitan vain itselleni.

Ajattelin nyt tehdä poikkeuksen ja tein ihka ensimmäisen musiikkivideoni ”mölykopissa” eli kodin musiikkihuoneessa Raisiossa. Huoneen lempinimen syyn voi jokainen arvata.

Linkin takana on soittamani cover-versio hollantilaisen fonistin Candy Dulferin kappaleesta Still I love you. Olkaapa hyvä.

Tänään 30.4. on myös kansainvälinen Jazzin päivä.

Hauskaa ja rauhallista Vappua!

ESTE – Ulospääsystrategia Covid-19 epidemiasta Suomelle?

Kun Covid-19-epidemia levisi suomeen, nopeasti havaittiin, että epidemian leviämistä ei enää kyetä pysäyttämään. Tuossa vaiheessa keskeisimmäksi tavoitteeksi asetettiin epidemian hidastaminen niin, että potilaiden suuri määrä ei ylikuormittaisi terveydenhuoltoa.

Tässä hidastamisessa onnistuttiin Suomessa yllättävänkin hyvin. Kansainvälisesti ja myös Pohjoismaihin verrattuna epidemian tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa. Kirjoituksen lopussa olevat kuvat ovat Markku Peltosen tuottamia 27.4.2020 tilanteen mukaan.

Miten tästä eteenpäin? THL ja Suomen hallitus ovat pohtimassa rajoitusten hallittua purkamista. Tilanne on haastava. Pelkona on, että rajoitusten purkaminen johtaa epidemian nopeaan laajenemiseen ja toisaalta niiden jatkaminen talouden lopulliseen romahtamiseen.

Epidemiologien pohdintojen perusteella ehdotan tässä kirjoituksessa uutta termiä ESTE-strategia epidemian kurisa pitämiseksi. Kirjoitus löytyy linkin takaa.

Linkki

Kansantauteja ei voida seuloa ja ehkäistä genomitiedon avulla

Juhani Knuuti ja Juha Kere*

Helsingin sanomissa julkaistiin 10.4. 2020 uutinen, jossa väitettiin, että ”Kansantautien riskiryhmät löytyvät perimästä – monia tauteja voisi ehkäistä genomitiedon avulla.” Vastaavan sisältöinen uutinen julkaistiin myös Mediuutisissa 17.4.

Uutiset perustuivat Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa oli analysoitu suomalaisten genomitietoa kartoittavaa FinnGen-tutkimusta [1].

Tutkimustuloksia uutisoitiin kansantautien ehkäisyyn liittyvin väittein:

Genomitiedon avulla voitaisiin ehkäistä monia kansatauteja, kertoo tuore suomalaistutkimus.

Genomitiedon perusteella pystyimme tunnistamaan väestöryhmän, jonka elinikäinen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on yli 60 prosenttia.

Suurin osa näihin ryhmiin kuuluvista sairastuu siis jossain vaiheessa elämäänsä.

Käyttämällä genomitietoa voisimme siis kohdistaa toimenpiteitä siihen ihmisryhmään, joka saa niistä suurimman hyödyn.

Nämä väitteet eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Tämän hetken tutkimustulokset, mukaan luettuna tuore suomalaisen geeniperimän FinnGen-tutkimus, eivät todellisuudessa tue näitä väitteitä.

Mihin väitteemme perustuu? Lue lisää tästä.

Vasta-ainetestit eivät kykene poimimaan väestöstä niitä yksilöitä, jotka ovat immuuneja koronalle

Tieto siitä, kuka on sairastanut koronan, on arvokasta siinä vaiheessa, kun alamme purkaa rajoitteita. Olisi hyödyllistä tietää, kuinka moni ja ketkä ovat jo mahdollisesti turvassa infektiolta.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan yli puolet sairastaa koronan täysin oireettomasti. Siten emme tiedä kuinka moni ja ketkä ovat taudin sairastaneet ja mahdollisesti jo immuuneja sairaudelle.

Vasta-aineiden määrittäminen antaa tietoa siitä, onko tauti jo sairastettu. Jos oletamme, että sairastettu tauti antaa suojan, taudin sairastanut henkilö voidaan vapauttaa rajoitteista.

Miksi vasta-ainetestaus ei kuitenkan kykene poimimaan väestöstä niitä, jotka ovat immuuneja? Syy löytyy tästä.

Koronavirus ja rokotusvastaiset

Kuvittelin, että koronaepidemia olisi sellainen ilmiö, joka muuttaisi kiihkeimmänkin rokotusvastustajan kannan rokotuksiin myönteisemmäksi.

Koronavirus on uusi virus, eikä kenelläkään ole sitä vastaan vastustuskykyä. Siten se kykeni synnyttämään pandemian.

Tällainen tilannehan olisi normaalia arkeamme, jos rokotuksia ei olisi koskaan keksitty.

Ilman rokotuksia maailmassa riehuisi säännöllisesti ainakin tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti, isorokko ja polio. Lisäksi influenssa niittäisi ikääntynyttä väestöä enemmän kuin nykyisin, vaikka rokotuskattavuus ei nykyisinkään ole riittävä taudin estämiseen.

Koska epidemioita olisi koko ajan, ei olisi mahdollista sulkea yhteiskuntia tai rajata liikkumista. Sairaudet kulkisivat toistuvina aaltoina väestössä.

Missä rokotusvastustajat nyt piileskelevät mitä ajattelevat? Uusin kirjoitukseni löytyy tästä.

vastalaake.fi -sivusto palkittiin Vuoden journalistisena tekona

11. maaliskuuta 2020 oli hieno päivä tutkitun terveystiedon jakajille. Suuren Journalistipalkinnon palkintolautakunta valitsi vastalaake.fi –sivuston Vuoden journalistinen teko 2019 –palkinnon saajaksi.

Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailu tukee ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassa.

vastalaake.fi tarjoaa kekseliäällä tavalla vastauksia lääketieteen ajankohtaisiin kysymyksiin journalismin muodossa. Sivusto syntyi yhteishankkeessa, jolla haluttiin tukea ihmisten kykyä erottaa toisistaan tieto ja mielipiteet sekä arvioida kriittisesti tiedon luotettavuutta.

Tärkeää oli myös avata tutkimustiedon hierarkiaa. Näin uudet tiedot tai omat kokemukset osattaisiin laittaa oikeaan perspektiiviin.

Palkintolautakunta kehuu sivuston artikkeleita, jotka käyvät tutkitulla tiedolla virheellisiä terveysuskomuksia vastaan. Terveystietoa tarvitaan yleistajuisella kielellä, minkä osoittaa se, että sivusto on saavuttanut suuren suosion.

Sivusto toimii esimerkkinä uudenlaisesta kokeilusta journalistien ja asiantuntijoiden yhteistyöstä. Viestinnän ammattilaisten, opiskelijoiden ja lääketieteen asiantuntijoiden yhteistyö mahdollistaa uudella tavalla yleistajuisen terveystiedon ja ymmärrettävän tieteen periaatteiden ja menetelmien tiedon tuottamisen.

Hankkeen alku

Hanke sai konkreettisen alkunsa minun ja innostuneiden turkulaisten lääketieteen opiskelijoiden vierailusta Kansanvalistusseurassa (KVS) vuoden 2018 alussa. Tuon kokouksen seurauksena KVS, opiskelijat, allekirjoittanut ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry (LSV) käynnistivät hankkeen, jonka tuotos nyt palkittiin.

Projektin tavoitteena oli lisätä ”yksilöiden kykyä erottaa toisistaan tieto ja mielipiteet sekä arvioida kriittisesti tiedon luotettavuutta.”

Huhtikuussa 2018 työryhmä päätti hakea KVS:n johdolla rahoitusta ja sovittiin, että opiskelijat perustavat toimintaa varten yhdistyksen, jonka nimeksi myöhemmin valikoitui Vastalääke ry.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi projektille 25 000 euroa toukokuun 2018 lopussa ja lisäksi KVS käytti hankkeeseen noin 5 000 euroa omaa rahoitusta. Tällä rahalla tuotettiin mm. vastalaake.fi –verkkosivusto

Toimittaja Anne Tastula (KVS) asetettiin projektin päälliköksi ja projektissa luotavan verkkosivuston tuottajaksi. Projekti aloitettiin KVS:lla elokuussa 2018 luomalla koulutussuunnitelma ja aloittamalla verkkosivun luonti.

Vastalääke-koulutus 

Syksyllä 2018 järjestettiin Turussa yhteensä neljän kerran koulutus lääketieteen opiskelijoille. Sisältönä oli muun muassa median toimintaprosessit, populaari ja tarinallinen kirjoittaminen, lähteet ja kriittisyys, argumentointi sekä potilaan dialoginen kohtaaminen.

Opettajina toimivat minun lisäkseni viestintäkouluttaja Marketta Rentola, tiedetoimittaja Tiina Raevaara, tietokirjailija Markus Neuvonen, KVS:lla silloin työskennellyt päätoimittaja Karoliina Knuuti sekä Anne Tastula.

Osallistujina oli noin 30 lääketieteen opiskelijaa Turusta, Tampereelta ja Helsingistä, osa heistä Vastalääke ry:n jäseniä. Kurssityönä osallistujat tuottivat pareittain artikkeleja vastalaake.fi-sivustoa varten. 

Vastalääke ry -yhdistys 

Yhdistyksen tavoitteena on lääke- ja terveystieteen popularisointi yhteistyössä työryhmän kanssa. Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2019 toimi Tatu Han.

Yhdistys oli aktiivisessa roolissa ”rivien kokoamisessa” eli esimerkiksi siinä, että KVS:n koulutuksiin saatiin asiasta kiinnostuneita ihmisiä.

Yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet yhteiskunnalliseen terveyskeskusteluun useissa tapahtumissa joko työryhmäkumppaneiden lähettäminä tai muulla tavoin kutsuttuina, muun muassa Dare to Learn -messut, Lääkäripäivät, Hammaslääkäripäivät, sekä antaneet virheellisen terveystiedon vastustamiseen liittyvän työn tärkeydestä kommentteja useissa medioissa.

vastalaake.fi-verkkosivusto

Palkinto siis myönnettiin vastalaake.fi -verkkosivustolle. Tämän verkkosivuston rakentamiseen ja sisällön tuottamiseen osallistui suuri määrä ihmisiä.

Sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi KVS, joka myös toimi sivuston ja sen sisällön kustantajana elokuusta 2018 marraskuun loppuun 2019.

Verkkosivuston luonnista, sisällön konseptoinnista ja journalistisesta linjasta vastasi Karoliina Knuuti yhdessä graafikon kanssa.

Sivuston sisällön toimituksesta vastasi Anne Tastula tuottajana sekä Karoliina Knuuti ja Terhi Kouvo toimitussihteereinä.

Sivustolla julkaistut terveysväittämiin pureutuvat tiedejutut on kirjoitettu osana Vastalääke-koulutusta. Toimin itse työryhmässä mentorina ja tiedejuttujen sisällön tarkistajana.

Yleiskielisyyden ja journalistisen kirjoittamisen mentoreina sekä editoreina toimivat jokaisessa jutussa joko Anne Tastula, Karoliina Knuuti tai Terhi Kouvo.    

Asiantuntija-artikkelit tilattiin minulta, Tiina Raevaaralta ja Markus Neuvoselta ja editoitiin toimituksessa.

Palkittu vastalaake.fi -työryhmä kokonaisuudessaan 1.8.2018-22.11.2019:

  • Tuottaja: Anne Tastula
  • Toimitussihteerit: Karoliina Knuuti, Terhi Kouvo
  • Graafikko: Sanna Lehti
  • Sisältötarkastajat: Juhani Knuuti, Merja Metsä-Heikkilä
  • Kirjoittajat: Lääketieteen opiskelijat Turun, Helsingin ja Kuopion lääketieteellisistä tiedekunnista (osa Vastalääke-yhdistyksen jäseniä) ja toimituksen kutsumat asiantuntijat.