Debatti 2: Koronarokotteiden turvallisuus

Tämän piti olla tiededebatti numero 2. Pettymyksekseni se ei onnistunut. Tämän julkaisun lopussa kerrotaan miksi näin tapahtui.

Tässä kuitenkin esitän oman koosteeni otsikon mukaisesta aiheesta eli koronarokotteiden turvallisuudesta.

——————–

Kaikkien lääketieteellisen tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen lähtökohta on, että niistä saatava hyöty tulee ylittää haitat. Mitään täysin riskitöntä tai haitatonta lääketieteellistä toimenpidettä ei ole olemassa. Myös täysin kajoamattomissa hoidoissa, kuten vaikkapa keskusteluterapiassa on omat haittansa.

Myös koronarokotteita tulee tarkastella vastaavalla tavalla. On kiistatonta, että rokotteista on haittoja. Keskeistä on varmistaa, että rokotteista saatavat hyödyt ylittävät niiden haitat käytettävässä väestöryhmässä, jolloin niiden käyttö on perusteltua.

Tässä arviossa hyöty-haitta-suhdetta käsitellään 4 eri näkökulmasta.

Koronarokotteiden vaikutus Covid-sairastavuuteen, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen

Kaiken ehkäisevän toiminnan haasteena on se, että yksilötasolla toimien hyötyjä ei voida todeta. Sairastumiselta välttymistä rokotusten ansiosta ei voi mitenkään todeta yksilötasolla, vaan vaikutukset näkyvät vain väestötasolla tilastollisesti. Sen sijaan haitat tulevat aina todetuksi myös yksilötasolla.

Koronarokotteiden osalta on erittäin runsaasti seurantaa ja tilastoja rokotteiden suojatehosta koronainfektiota ja sen seurauksia vastaan.

Esimerksiksi Britannian raportissa rokottamattomien kuolleisuus koronainfektioon oli 32-kertainen rokotettuihin verrattuna. Tästä löytyy väestötason seurantoja mm. Sveitsistä, Yhdysvalloista, Chilestä ja Englannista. Suomesta tilanteen voi tarkistaa tästä. THL:n verkkosivuilta löytyy päivittyvä taulukko, josta saa tuoretta tietoa. STM:n säännöllisesti päivittyvä tilanneraportti sisältää runsaasti hyödyllistä tietoa, myös graafeja rokotustehosta.

Kaikissa näkyy se, että rokottamattomien riski sairaala- tai tehohoitoa vaativaan tautiin tai kuolemaan on todella paljon suurempi kuin rokotettujen. Suoja infektiota vastaan (erityisesti omikronia) on heikompi.

Koska valtaosa väestöstä tulee koronaviruksen jossain vaiheessa kohtaamaan, rokotuksista voidaan todeta olevan todistetusti huomattavaa hyötyä koronainfektion haittojen suhteen.

Millaisia rokotehaittoja on todettu?

Väestöä laajasti rokotettaessa yhteiskunnassa normaalistikin tapahtuvat sairastumiset ja kuolemat saatetaan yhdistää rokotuksiin vain sen perusteella, että ne tapahtuvat rokotuksen antamisen jälkeen. Suomessa kuolee yli tuhat ihmistä joka viikko ja moni sairastuu eri sairauksiin rokotuksista riippumatta.

Automaattisesti viikoittain tapahtuvia sairastumisia ja kuolemia ei voida todeta rokotteiden aiheuttamiksi, vaan tämä vaatii epäiltyjen haittatapahtumien huolellista jatkoselvitystä ja sen jälkeen jatkotutkimuksia, joissa erikseen tarkastellaan kyseisen tapahtuman esiintymistä rokotetuissa ja rokottamattomissa. Tilastoluvut eivät sellaisenaan käy rokotehaittojen tarkasteluun. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemmin, jo ENNEN kuin rokotuksen alkoivat.

Kuvan lähde: Olli Haataja

Nämä faktat tuodaan kyllä selvästi esiin kaikissa rokotehaittarekistereissä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja myös Suomessa mutta se ei ole estänyt rekisteritietojen väärinkäyttöä.

Edellä kuvattujen jatkuvien rokotehaittojen rekisterien todellisena tavoitteena on saada esiin harvinaiset haitat, jotka eivät tulleet vielä esiin alkuvaiheen kymmenien tuhansien rokotettujen seurantatutkimuksissa. Niissä olevat ilmoitukset vievät asiaa eteenpäin siten, että asiaa selvitetään jatkotutkimuksissa esimerkiksi potilas- ja rekisteriaineistoilla.

Nyt koronarokotteita on annettu jo 10,8 miljardia (10 800 000 000) annosta ja noin 1,5 vuoden ajan, joten haitat tunnetaan varsin hyvin. Myös pitkäaikaiset haitat jo tunnetaan, vaikka toisin näkee väitettävän.

Tavallisimmat rokotehaitat

Tavallisia rokotteiden haittoja ovat paikallinen injektiokohdan arkuus, flunssan tyyppiset oireet eli väsymys, päänsärky, lihaskipu ja vilunväristykset, nivelsärky sekä kuume ja injektiokohdan turvotus sekä imusolmukkeiden suurentuminen. Nämä ovat odotettuja reaktioita, sillä ne kertovat rokotuksen synnyttäneen immuunireaktion. Lisäksi harvoin voi syntyä voimakkaampi allerginen reaktio, joka on helposti hoidettavissa tehokkaalla hoidolla. Tämän vuoksi rokotettua seurataan rokotteen antamisen jälkeen vartin ajan.

Vakavammat rokotehaitat

Vakavia haittoja on todettu harvoin. AstraZenecan rokotteen todettiin aiheuttaneen veren hyytymishäiriön enimmäkseen alle 60-vuotiaille naisille.

Olen kirjoittanut tästä haitasta aikaisemmin ja todennut, että riski oli hyvin pieni ja vastasi vajaan yhden savukkeen polttamista ja on vain kymmenesosa elinikäisestä todennäköisyydestä kuolla salamaniskuun. Tiettävästi Suomessa ehti sairastua vakavaan hyytymishäiriöön 4 potilasta, joista yksi kuoli. Ongelma poistui, kun tätä rokotusta ei anneta alle 65-vuotiaille.

Tätä sinänsä vakavaa haittaa on myös järkevää verrata itse koronataudin haittaan. Koronainfektioon on liittynyt veritulppa 911% potilaista. Sairaalaan joutuneilla veritulpat ovat olleet 1821%:lla potilaista ja tehohoidossa peräti 30%:lla potilaista. Veritulppia onneksi nykyisin osataan estää lääkityksellä.

Toinen todettu merkittävä haitta on sydänlihastulehdus, joita on esiintynyt harvoin ja erityisesti nuorilla miehillä. Rokotuksen aiheuttama esiintyvyys on ollut tutkimuksissa yhdestä tapauksesta viiteen tapaukseen 100 000 rokotettua kohti (Barda et al NEJM, Simone et al JAMA Internal MedicineMevorach et al NEJM ja Witberg et al NEJM. Nuorilla esiintyvyys on suurempi kuin keskimäärin. Sydänlihastulehdus on lähes aina lievä ja paranee muutamassa päivässä itsekseen.

Sydänlihastulehdusta esiintyy väestössä normaalistikin ja infektioiden, erityisesti koronainfektion yhteydessä. Koronavirusinfektion aiheuttama sydänlihastulehduksen riski on moninkertainen rokotuksen aiheuttamaan riskiin verrattuna, myös lievässä koronassa. Kun rokotus nostaa riskin 3-kertaiseksi, koronainfektio nostaa sen peräti 18-kertaiseksi ja se on vaikea-asteisempi. Sairaalahoidossa sydänlihastulehdus todetaan 28 prosentilla koronapotilaista.

Muutkin koronavirusinfektioon liittyvät haitat ovat kymmeniä tai jopa satoja kertoja yleisempiä infektion yhteydessä rokottamiseen verrattuna kaikkien haittojen osalta lukuun ottamatta ohimenevää imusolmukkeiden suurenemista ja harvinaista vesirokkoviruksen laukaisemaa vyöruusua. Keskeiset megatutkimukset, joista näitä haittoja voi tarkastella, ovat: Barda et al NEJM, Simone et al JAMA Internal MedicineMevorach et al NEJM ja Witberg et al NEJM.

Sydäninfarkteista hiljattain esitetty väite oli perätön ja virheellisesti tulkittu perustuen tietyn laboratoriomittauksen ylitulkintaan ilman minkäänlaista kliinistä näyttöä. Aiheesta on julkaistu kolme erillistä varsinaista tutkimusta. Ranskalaisessa, israelilaisessa ja amerikkalaisessa tutkimuksessa on varmistettu, että rokotus ei lisää sydäninfarktien, aivoinfarktien eikä keuhkoveritulppien riskiä. Sen sijaan itse koronainfektio lisää selvästi riskiä näihin sairauksiin, myös pidemmällä aikavälillä.

Tutkimusten mukaan rokottaminen ei lisää keskenmenoja (Zauche et al., Shimabukuro et al. Kharbanda et al., Magnus et al) kun taas koronainfektio raskaana aiheuttaa lisäriskin lapselle. Äidin raskaudenaikainen koronarokotus näyttäisi antavan suojaa myös vastasyntyneelle. Lapsettomuudesta esitetyt väitteet eivät perustu tutkimusnäyttöön vaan väärinymmärrykseen ja ylitulkintaan.

Kuolevatko rokotetut enemmän muihin sairauksiin kuin koronaan?

Kun rokotteiden hyödyistä itse koronainfektioon on massiivisesti näyttöä, on maalitolppia siirretty väitteisiin rokotettujen ylikuolleisuudesta muihin syihin kuin koronaan.

Asiaa on selvitetty useassa megatutkimuksessa, joita olen käsitellyt ennenkin. Yhdysvaltojen CDC:n raportissa seurattiin 11 miljoonan kansalaisen kuolleisuutta rokotuksen jälkeen. Koronaan liittymätön kuolleisuus oli rokotetuilla 66-69% pienempää 7 kk seurannassa kuin rokottamattomilla.

Britannian raportissa kuolleisuus myös muihin sairauksiin kuin koronaan oli rokottamattomilla 2-4 kertaa suurempaa kuin rokotetuilla. Tutkimuksissa havaitut erot eivät selity iällä, sillä julkaistut tilastot ovat ikävakioituja ja sukupuoli ja etninen tausta ovat huomioitu. Kaikissa yli 18-vuotiaiden ikäryhmissä rokotettujen kuolleisuus on pienempää kuin rokottamattomien. Alle 18-vuotiaiden kuolemat ovat niin harvinaisia, että johtopäätöksiä ei voi tehdä. Siinäkään ryhmässä ei rokotetuilla ole havaittavissa lisäkuolleisuutta.

Aivan samanlaisia tuloksia on saatu myös Suomesta. 24.1. 2022 julkaistussa THL:n seurantatutkimuksessa kuolleisuus oli 10 miljoonan rokotusannoksen jälkeisessä seurannassa rokotetuilla selvästi rokottamatonta ryhmää matalampaa, myös toisen ja kolmannen rokoteannoksen jälkeen.

Mitään merkkejä rokotettujen ylikuolleisuudesta koronaan liittymättömiin sairauksieen ei ole havaittavissa.

Ei ole tietenkään uskottavaa, että rokotus koronaa vastaan suojaisi muilta taudeilta ja kuolemilta. Matalampi kuolleisuus rokottamisen jälkeen selittynee ainakin osin sillä, että terveemmät ottavat rokotteita aktiivisemmin sekä mahdollisesti sillä, että saattohoidossa olevia ei ole alkuvaiheen jälkeen enää rokotettu. Toisaalta rokotettujen alempi kuolleisuus näkyy myös nuoremmissa ikäryhmissä, mikä ei tue saattohoidon vaikutusta vaan painottaa ensimmäistä vaihtoehtoa. On toki mahdollista, että matalampaan kuolleisuuteen voi  piiloutua myös rokotekuolemia mutta viitteitä tällaisesta ei ole.

Mitä kertovat väestön kokonaiskuolleisuuden tilastot?

Asiaa voi tarkastella myös kokonaiskuolleisuuden avulla. Euromomo-tietokannasta voi tarkastella kuolleisuuden muutoksia ei maissa, eri aikoina ja eri ikäryhmissä. Tietokannasta voi todeta (ks. maakohtainen Z-score, kuva alla), että Suomessa ei ole ollut merkittävää ylikuolleisuutta koko epidemian aikana missään ikäluokassa (ei siis itse koronataudin eikä rokotteiden vaikutuksesta) vaikka rokotteita on annettu jo 11,4 miljoonaa annosta.

Tämä tilasto kertoo siitä, että Suomessa epidemia on ollut melko hyvin hallinnassa koko ajan. Se ei kerro siitä, että itse koronainfektio olisi ollut vaaraton. Koronataudin vaarallisuutta voi tarkastella samasta tietokannasta katsomalla niiden maiden tilastoja, joissa epidemia levisi laajemmalle yhteiskunnassa.

Alla olevassa kuvassa on esitetty esimerkkinä Suomen, Belgian ja Ruotsin kokonaiskuolleisuuden muutokset ajan kuluessa Euromomo-tietokannassa. Belgiassa ja Ruotsissa, joissa epidemia levisi Suomea laajemmin, nähdään selvää ylikuolleisuutta ajoittuen juuri epidemiahuippuihin. Rokotukset alkoivat 2021 keväällä ja sen jälkeen tilanne on ollut likimain normaali epidemiasta huolimatta. Tämän tilaston perusteella ylikuolleisuus aiheutui itse taudista eikä rokotuksista.

Millaisia rokotushaittatapauksia on todettu terveydenhuollossa?

Olin yhteydessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yksiköihin, joissa mahdollisia rokotushaittoja hoidetaan, kun niitä ilmenee. Sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin yhteispäivystyksessä oli todettu vain tavallisia kuumereaktioita, joihin tarvittiin sairaslomaa. Vakavia haittoja ei ole päivystykseen ilmaantunut.

Lastenklinikalla on todettu yksi sydänlihastulehdus, joka rauhoittui seurannassa. Muita merkittäviä haittoja ei ole todettu.

Varmistin asian vielä sairaanhoitopiirin johdosta, eikä merkkejä vakavista rokotehaitoista ole tullut esiin eikä sairaalassa ole ollut hoidossa rokotehaittatapauksia, sen sijaan koronaan sairastuneita kyllä.

Yhteenveto

Koronarokotteista, kuten kaikista muistakin rokotteista aiheutuu tunnettuja haittoja, jotka ovat kuitenkin ohimeneviä ja lähes poikkeuksetta lieviä. Vakavat haitat ovat toki hyvin ikäviä mutta onneksi harvinaisia ja ne tunnetaan jo tässä vaiheessa. Seurannoissa todettujen rokotehaittojen vuoksi rokotteiden käyttöä on ohjattu niin, että vakavilta haitoilta mahdollisimman pitkälle vältyttäisiin.

On tietenkin selvää, että 100% haitatonta lääketieteellistä toimepidettä ei ole olemassakaan vaan aina tulee tarkastella hyöty-haitta-suhdetta.

Tutkimusnäytön perusteella on selvää, että rokotuksen hyödyt ovat yleisellä tasolla selvästi haittoja suuremmat ainakin aikuisilla. Marraskuussa 2021 ECDC raportoi, että koronarokotteet ovat säästäneet lähes puolen miljoonan ihmisen hengen.

Alla olevasssa kuvassa on laskettu, kuinka paljon Yhdysvalloissa sairaalahoidon tarve olisi ollut pienempi, jos rokotuskattavuus olisi ollut Tanskan tasolla.

———————

Tämän debatin tarina. Miksi se ei onnistunut?

Marraskuussa 2021 minut haastettiin debattiin koronarokotteista. Tein 7.12. 2021 vastahaasteen kirjallisesti toteutettavaan tiededebattiin. Ensimmäinen debatti D-vitamiinista toteutuikin asiallisena ja yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen debatin sääntöjä noudattaen.

Joulun alla sain alkuperäisen haasteen tekijöiltä viestin, että myös he haluavat toteuttaa debatin ja suostuvat edellä käytettyihin debatin sääntöihin. Lopulta debatin otsikoksi sovittiin: Uuden teknologian koronarokotteita ei ole todistettu turvallisiksi.

Monien vaiheiden ja viiveiden jälkeen sain kollega Mikael Kivivuorelta debatin ensimmäisen kirjoituksen 28.2.2022.

Sovitun 2 sivun sijaan kirjoitus oli 18 sivun mittainen, josta alkuosassa oli lista erilaisia väitteitä ja loppuosa oli lähteitä, joihin oli liitetty selityksiä ja väitteitä.

Väitteissä esiintyivät mm. termit: raha edellä, väärentäminen, pimittäminen, ihmiskoe, korruptio, aivopesu, vääristely, joukkomurha, immuniteetin tuhoutuminen, geenimanipulaatio, ympäristölle vaarallinen bioase, totalitarismi, skandaali, 5G, ja 6G.

Väitteiden perusteluna käytetyt lähteet olivat erilaisia mielipidekirjoituksia tai videoita eikä varsinaisia tieteellisiä artikkeleita tai raportteja tai esim. erilaisiin saatavissa oleviin tilastoihin tai rekistereihin perustuvia.

Tieteellisessä debatissa lähteenä ei ole normaalia käyttää yksittäisen henkilön kirjoittamaa kommenttia verkkosivuilla tai jotain videota. Lähtökohta tieteellisessä keskustelussa on, että periaatteessa jokainen virke tulee voida perustella asiallisella ja luotettavalla, mieluiten tieteellisellä lähteellä niin, että lukija voi tarkistaa, onko väite paikkansa pitävä.

Sinänsä esitettyjen väitteiden käsittely ei tuottaisi mitään ongelmia, mutta niiden osalta ei voi debatoida tieteellisesti, jos väitteen lähde on vain mielipidekirjoitus. Tällaisessa tilanteessa syntyisi vain kaksi erilaista kantaa, mielipidettä. Tällainen juupas-eipäs-keskustelu ei tuota mitään uutta näkökulmaa käsiteltävään asiaan, kun tavoittena tieteellisessä dabatissa on tarkastella tutkittua tietoa eri näkökulmista.

Millaista tieteellistä keskustelua voisi syntyä esimerkiksi seuraavista väitteistä?

  • Tiedemaailman ja viranomaisten korruptio, aivopesu ja vääristely
  • Ihmiskoe vielä kesken
  • Ampullien tuntematon sisältö – tutkintaa yritetään estää
  • Oikeudellisia todisteita rokotteilla tehtävästä joukkomurhasta

Väitteet ovat yleisiä rokotevastustajien esittämiä syytöksiä mutta niiden perusteeksi ei ole olemassa mitään näyttöä.

Toin esille nämä seikat Mikael Kivivuorelle 1.3.2022. Huomasin, että hän olikin jo aiemmin julkaissut näyttävästi ilmoituksen debatistamme sekä myös debatin 16 sivun viiteluettelon kommentteineen. Lisäksi hänen oma ”debattikirjoituksensa” väitteineen ja lähdeluetteloineen ilmaantui 1.3.2022 hänen omalle verkkosivustolleen.

Näiden syiden vuoksi en voi toteuttaa tieteellistä debattia tästä aiheesta. Olen tilanteeseen pettynyt, sillä aihe on mielestäni tärkeä ja asiallinen debatti voisi tuottaa hyvää keskustelua aiheesta. Aiheen käsittely asiallisessa debatissa olisi ollut varmasti kiinnostavaa.

Miksi asiantuntijoiden tulkinnat eroavat?

Viime päivinä on erityisen selvästi tullut esiin ilmiö, jossa asiantuntijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden esittämät kannat epidemiaan liittyen eroavat huomattavasti toisistaan.

Tällä hetkellä suurimmat erot ovat olleet sinä, millä tavalla omikronin leviämiseen liittyviä haittoja tulisi torjua. Tulisiko koulut sulkea? Tulisiko oireettomia lapsia testata rutiininomaisesti pari kertaa viikossa? Jos koululuokassa on yksi tartunta, pitäisikö koko luokka pistää karanteeniin?

Aikaisemmin vastaava tilanne oli maskien kanssa. Sitä ennen erilaisten sulkutoimien merkityksestä.

Saatavilla oleva tutkittu tieto on kaikille asiantuntijoille sama. Miten heidän kantansa voi erota noin paljon?

Kirjoituksen voi lukea tästä.

Kuinka monta lääketiedettä on olemassa?

Kirjoittajat Juhani Kellosalo ja Juhani Knuuti

Sairauksien hoitoa ja ehkäisyä ja varsinkin niin sanottua hyvinvointia käsittelevässä informaatiossa vilahtaa monesti sana: lääketiede. Kirjoituksissa mainitaan mm. kiinalainen lääketiede, vaihtoehtoinen ja täydentävä, funktionaalinen, ja integratiivinen lääketiede. Toisaalta virallista lääketiedettä kutsutaan koululääketieteeksi. Näiden keskellä voi hämärtyä käsitys siitä, mitä lääketiede oikeasti on.

Tiede on menetelmä, jonka säännöillä toimimalla saadaan mahdollisimman todenmukaista tietoa. Tieteessä esitetään hypoteesi tai väite, joka pyrkii kumoamaan nykyisen tulkinnan asiasta. Tämän väitteen testaamiseksi kerätään havaintoja ja tehdään mittauksia. Saatuja tuloksia analysoidaan huolellisesti tilastollisia menetelmiä hyödyntäen.

Sen jälkeen saatuja tuloksia tarkastellaan suhteessa aikaisempaan tietoon asiasta ja tehdään johtopäätöksiä. Lopuksi käytetyt menetelmät, tulokset ja johtopäätökset julkaistaan, jolloin muut voivat niitä arvioida ja kritisoida ja haastaa uusilla tutkimuksilla.

Tämän perusteella on vaikea kuvitella, että olisi vaihtoehtoinen tiede. Mille se olisi vaihtoehto? Jätettäisiinkö jokin noista vaiheista pois? Olisiko olemassa vaihtoehtoista matematiikkaa, geologiaa tai fysiikkaa? Vaihtoehtoja tieteen vaatimukset täyttäville oppirakennelmille ei ole, sillä jokaista tieteenalaa on lopulta vain yksi.

Tämä koskee myös lääketiedettä. Sen piiriin kuuluu kaikki tieteen kriteerit täyttävä tieto ihmisen psykofyysisestä rakenteesta ja toiminnasta, sen sairauksien syntymekanismeista, ehkäisystä ja hoitamisesta. Kaikkea ei vielä tiedetä, ja tiedon käytäntöön soveltaminen on inhimillistä toimintaa omine puutteineen. Silti lääketieteen ydin ja ohjenuora on luotettavaan näyttöön perustuva harkittu toiminta – joskus toimimatta jättäminen.

Jos on vain yksi omana tieteenalanaan erottuva, mitä sitten kaikki muut lääketieteeksi nimitetyt ovat? Kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin käännösvirheestä. Näiden muualla, usein rapakon takana, syntyneiden hoitokäsitysten nimikyltit on suomennettu niin, että englannin sana medicine on tulkittu yksioikoisesti lääketieteeksi. Sitä se ei läheskään aina tarkoita, vaan sen merkityksiä ovat myös esimerkiksi lääke, rohto, hoito, hoitosysteemi. Tiukasti ottaen lääketiede on englanniksi medical science.

Usein, ja varsinkin puheena olevissa tapauksissa, sanan medicine oikeita käännöksiä ovat hoito tai lääkintä. Traditional Chinese medicin on kiinalaista kansanlääkintää tai perinteistä kiinalaista lääkintää, antroposophic medicine on antroposofista lääkintää jne.

Tämä ei sulje pois sitä, etteikö esimerkiksi kansanlääkinnän hoitokeinoissa voisi olla toimivia, jotka tutkimusnäytön jälkeen voitaisiin hyväksyä lääketieteen piiriin. Tällaisia on löytynytkin, mutta tämä ei tee kansanlääkinnästä kokonaisuudessaan tiedettä. Monet sen hoitoyritykset pohjaavat primitiivisiin vaikutusoletuksiin, vaikkapa virtsalöylyssä istuminen keltataudin hoitokeinona.

Lääketiede ei vaadi lisämääreitä kuten virallinen, eikä ole syytä nimittää sitä koululääketieteeksi.

Toinen esimerkki virheellisestä tulkinnasta on väittää lääketieteen olevan vain lääkkeiden tiedettä, suomen kielen lääke-tiede mukaisesti. Suomenkielisestä termistä huolimatta lääketiede sisältää pääosin lääkkeisiin liittymättömät ilmiöt ja hoidot. Esimerkiksi toimenpiteet, ehkäisevät toimet ja terapiat kuuluvat lääketieteeseen vaikka niissä ei käytetä lääkkeitä.

Viestinnän yksi periaatteista on, että kielen erottelu- ja nimeämiskyvystä kannattaa pitää kiinni. Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja käytetään; on hyvä punnita, lisäävätkö ne selkeyttä vai hämärtävätkö asioita. Monista lääketieteistä puhuminen ei kirkasta sitä, mitä tarkoitetaan.

Hämäryyttä voidaan käyttää myös tarkoitushakuisesti. Lääketieteen ulkopuolisia hoitoja kauppaavat tai puolustelevat esittävät mieluusti näkemyksensä tieteenaloina. Tällä hamuamallaan mandaatilla he pyrkivät lavastamaan asiantuntijoiden toteamukset siitä, että vaikutusmekanismit ovat kuviteltuja eikä tutkimusnäyttöä ole, pelkiksi mielipiteiksi ja keskustelun asiasta tieteilijöiden välisiksi näkemyseroiksi.

Tutkimusnäytön avulla mistä tahansa hoidosta voi tulla osa lääketiedettä.

————————-

Juhani Kellosalo, LKT, Lääketieteen termit -sanakirjan aikaisempi päätoimittaja

Juhani Knuuti, LT, professori (blogin ylläpitäjä)

Kun viestisi leikataan asiayhteydestään

Viestin irrottaminen asiayhteydestään on klassinen disinformaation toimintamalli.

Malliesimerkki tässä on 9.12. 2021 Rumble-alustalla tietyn nimimerkin julkaisema video, johon on koottu iso kattaus korona- ja rokotusdenialistien viestejä. En tarkoituksella nyt jaa tuon videon linkkiä, sillä se sisältää pääasiassa virheellistä tietoa.

Video alkaa infektiotautiopin emeritusprofessori Heikki Peltolan haastattelun videokaappauksella. Videossa on lainattu Heikki Peltolan kommentti, jonka hän antoi televisiohaastattelussa maaliskuun alussa 2020.

Kommentti on peräisin ajalta, jolloin kenelläkään ei ollut tietoa, millaisesta viruksesta on kysymys ja millaisen epidemian covid-19 tulee aiheuttamaan. Videolla Peltolan haastattelun sisältö on seuraava:

Heikki Peltola: ”Tämä koronavirus on yksi hengitystieinfektioiden aiheuttaja monen muun joukossa. Meillä on 135 000 tautitapausta maailmanlaajuisesti ja niistä noin 4-5000 on tällä hetkellä kuollut. Olen täysin pöyristynyt edelleenkin siitä, että kuin tällainen asia voi aiheuttaa maailmanlaajuisen kaaoksen. Minusta siihen ei ole mitään eväitä.”

Toimittaja: ”Miksi tätä epidemiaa pelätään?”

Heikki Peltola: ”Olen hämmästellyt sitä itse kovin paljon. Nyt kysymyksessä on yleensä lievä tauti, joka sairastetaan useimmiten kotona. Olen nähnyt monta muutakin epidemiaa aikaisemmin ja en minä näe tässä minkäänlaista kauhun syytä.”

Nyt tämä kohta Peltolan haastattelusta on leikattu ja liitetty 9.12. 2021 julkaistuun videoon mainitsematta, että haastattelu on tehty yli 1,5 vuotta aiemmin ja aivan erilaiselta tietopohjalta ja erilaisessa epidemiatilanteessa kuin videon julkaisuhetkellä joulukuussa 2021.

Haastattelin Heikki Peltolaa tuon videon sisällöstä ja julkaisusta.

Otettiinko sinuun yhteyttä tämän tuoreen videon julkaisun yhteydessä?

Heikki Peltola: Sain koosteen nähdäkseni 14.12.2021. Hämmästykseni oli suuri, sillä minun maaliskuussa 2020 televisiolle antamani haastattelupätkä oli otettu mukaan. Se oli tapahtunut täysin tietämättäni ja lupaa kysymättä. 

Mitä mieltä olet nyt tuon maaliskuussa 2020 antamasi kommentin asiasisällöstä?

Heikki Peltola: Asian tausta on se, että kun Suomen ensimmäinen COVID-19-potilas oli tunnistettu 28.1.2020, asiaan suhtauduttiin hyvin vakavasti hallitusta myöten. Koska epidemiaksi riistäytynyt infektio on ominta alaani akateemisena tutkijana, minäkin perehdyin asiaan perusteellisesti. Ja niin teen edelleen; ajantasaistan tietojani päivittäin. Siinä oinkin tekemistä, sillä oikean ja väärän informaation määrä kasvaa miltei eksponentiaalisesti.

WHO nimesi epidemian pandemiaksi 11.3.2020. Noina aikoina (päivämäärää en muista) televisio saapui kotiini tiedustelemaan näkemystäni, kuinka vakavasta asiasta oli kysymys. Totesin, että COVID-19 on yksi hengitystieinfektio muiden joukossa – niin kuin se onkin! – mutta sillä on omat erityispiirteensä (niin kuin kaikilla taudeilla on). Vertasin koronataudin silloisia lukuja joihinkin maailmalla yleisiin sairauksiin. Televisio typisti haastatteluani paljon, mutta elämään jäi sanomani siitä, ettei savun määrä vastannut tulen laajuutta.

Mitä mieltä olet tuosta Rumble-alustalla julkaistusta tuoreesta videosta?

Heikki Peltola: Videon koosteessa minut on sijoitettu ikään kun vähättelemään COVID-19:ää tilanteessa, jossa pandemiaa on kestänyt lähes kaksi vuotta ja suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat olleet ennennäkemättömiä. Vastaan yhä sanoistani ja olen valmis intelligenttiin ja asiapitoiseen keskusteluun julkisesti vieläkin, jos niin halutaan.

Sitä en kuitenkaan hyväksy, että yli 1½ vuotta sitten tehty haastattelu on sijoitettu yhteyteen, johon se ei kuulu. Siksi sanoudun irti tästä kokonaisuudesta ja vaadin poistamaan osuuteni koosteesta viivytyksettä.

Yhteenveto

Kyseinen tapaus on tyypillinen esimerkki siitä, miten helppoa on napata pätkä videohaastattelua, irrottaa se asiayhteydestään ja liittää toiseen videoon. Siinä sitä hyödynnetään antamaan virheellisesti tukea väitteeseen, jota alkuperäinen haastattelu ei todellisuudessa tue.

Koronadenialisteilla on nyt kaikki keinot käytössä. Myös leikkaa ja liitä -askertelu.

Sinut on haastettu

Sain tietää, että minut oli nimeltä mainiten taas haastettu väittelyyn. Tällä kertaa vastausaikaa oli annettu viikko. Koska en ollut reagoinut, julistettiin, että olin luovuttanut enkä uskaltanut osallistua väittelyyn. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Erilaisia haasteita on heitetty tutkijoille esim maidosta. Minut aikanaan haastettu myös homeopaatin toimesta. Silloin ehdin reagoida. Kaikille näille haasteilla on tyypillistä, että haasteen tekijä tekee haasteensa omalla verkkosivustollaan tai blogisaan ja tulkitsee reagoimattomuuden häviöksi tai luovuttamiseksi. Olennainen kysymys on, mikä oikeus jollakin satunnaisella henkilöllä tai ryhmällä on velvoittaa jotain tutkijaa osallistumaan väittelyyn. Aivan kuin asiantuntijoilla ei olisi muuta tekemistä, kuin odottaa haasteita. Vielä omituisemmaksi tilanteen tekee se, että tässä viimeisimmässä haasteessa ei myöskään käynyt selville, kuka tai keitä ihmisiä nämä vastapuolen edustajat ovat. Vielä tätäkin omituisempaa tässä oli se, että käsiteltäviä aiheita tai kysymyksiä ei ollut edes tuotu esiin. Nyt tein vastahaasteen, joka löytyy tästä.

Koronarokotteet eivät lisää koronaan liittymättömiä kuolemia mutta estävät koronakuolemat

Rokotteiden teho koronan aiheuttamaa vakavaa tautia ja kuolemia vastaan on toistaiseksi pysynyt hyvänä. Rokotteen suoja deltavariantin aiheuttamaa infektiota vastaan on heikompi kuin aikaisempia valitsevia variantteja vastaan mutta suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on säilynyt.

Väitteet rokotteiden aiheuttamasta kuolleisuuden lisääntymisestä muihin syihin ovat pötyä. Tästä voit lukea miksi.

Onko sydänlihastulehduksen pelko hyvä syy jättää Covid-rokotus ottamatta?

Tutkimukset ovat toistuvasti varmistaneet, että covid-rokotus lisää sydänlihastulehduksen esiintyvyyttä.

Rokotuksen aiheuttama sydänlihastulehdus on kuitenkin harvinainen. Rokotuksen aiheuttama esiintyvyys on ollut tutkimuksissa alle yhdestä tapauksesta kolmeen tapaukseen 100 000 rokotettua kohti. Tapaukset ilmaantuvat lähinnä nuorille miehille.

Tyypillisesti sydänlihastulehdus voi ilmaantua muutaman päivän kuluessa rokotuksesta, on lähes aina lievä ja paranee muutamassa päivässä itsekseen.

Jos haluaa välttyä sydänlihastulehdukselta, kannattaa jättää rokote ottamatta, vai kannattaako?

Vastaus kysymykseen löytyy tästä.

Lääketieteen ulkopuoliset hoidot Suomessa

Taloustutkimus toteutti keväällä 2021 kaksi erillistä kyselytutkimusta Suomen Lääkäriliiton toimeksiannosta. Toinen kysely kohdistettiin väestölle ja toinen lääkäreille. Tutkimukset liittyivät Tutkitun tiedon -teemavuoteen ja sitä tukevaan kärkihankkeeseen.

Tulokset julkistettiin Suomi Areenalla heinäkuussa 2021 ja Lääkäriliiton verkkosivuilla. Mielestäni tuloksia ei kuitenkaan ole kovin kattavasti käsitelty mediassa kesällä. Tuon tässä kirjoituksessa esiin niitä tuloksia, jotka ovat mielestäni erityisen kiinnostavia.

Kirjoitus löytyy tästä linkistä.

Onko rokotevastaisuus ja rokote-epäröinti todellinen uhka Suomessa?

WHO on nimennyt rokote-epäröinnin yhdeksi kymmenestä tärkeimmästä globaalista terveysuhasta. Meneillään olevan epidemian aikana rokotevastaisuus on noussut poikkeuksellisen näkyväksi ilmiöksi, etenkin somessa.

Mutta kuinka suuri osuus suomalaisista on todellisuudessa rokotevastaisia? Entä rokote-epäröijiä?

Blogikirjoitukseni aiheesta löytyy: https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/onko-rokotevastaisuus-ja-rokote-eparointi-todellinen-uhka-suomessa/