Homeopaattinen mullistava syöpätutkimus osoittautui manipuloiduksi

Kirjoittajat: Juhani Knuuti ja Viktor Weisshäupl

Ryhmä lääkäreitä Itävallassa on vuosia kampanjoinut sitä vastaan, että Itävallan Lääkäriliitto ja terveysministeriö tukevat pseudolääketiedettä, mm. homeopatiaa eli vain lumevaikutuksen omaavaa hoitoa. Itävallan lääkäriliitto nimittäin myöntää tutkintotodistuksia mm. homeopatiasta ja antroposofisestä lääketieteestä.

Mikäli homeopatia ei ole vielä tuttua, voit lukea aiheesta tässä ja tässä. Yhteenvetona voi todeta, että sen lisäksi, että koko homeopatian idea on älytön ja epäuskottava, laajojen tutkimusten mukaan homeopatian teho ei eroa lumehoidosta.

Mullistava tutkimusnäyttö homeopatiasta vaikea-asteiseen syöpään

Uusin kuvio homeopatian puolustamisessa on vuonna 2020 The Oncologist -lehdessä julkaistu satunnaistettu ja sokkoutettu ja lumekontrolloitu monikeskustutkimus, jossa 150 ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavaa potilasta satunnaistettiin saamaan homeopaattista tai lumehoitoa normaalin lääketieteellisen hoidon ohessa.

Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä on hankala hoidettava ja ennuste ei ole yleisesti hyvä. Kaikki tutkimuspotilaat saivat lääketieteellisen hoidon. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään: 51 potilasta sai räätälöityä homeopaattista hoitoa ja 47 potilasta lumehoitoa lääketieteellisen hoidon ohessa. Loput 52 potilasta eivät saaneet mitään lisähoitoa.

Seuranta-aika oli noin 2 vuotta. Tutkimuksessa mitattiin elämänlaatua ja kuolleisuutta.

Tutkijat raportoivat, että homeopatiaryhmässä elämänlaatu oli parempi ja että kuolleisuus oli pienempi kuin kahdessa muussa ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi.

Olisiko nyt lopulta saatu vakuuttavaa näyttöä homeopatian hyödystä syövän hoidossa?

Vaikka potilaiden määrä oli tutkimuksessa melko pieni, artikkelin perusteella tutkimus on toteutettu juuri niin kuin pitääkin eli homeopaattinen hoito räätälöitiin yksilöllisesti mutta vaihdettiin sokkoutetusti lumehoidoksi puolelta potilaista, jotka saivat oheishoitoa.

Tätä koeasetelmaa olen itsekin tarjonnut homeopaateille mutta sen on väitetty olevan mahdotonta. Nyt siis kuitenkin oli. Kaikki siis hyvin tähän saakka.

Mutta kun tarkemmin tutustuu tutkimukseen, epäilyt heräävät. Potilailla oli pitkälle edennyt (luokka IV) ei-pienisoluinen keuhkosyöpä. Tällaisten potilaiden ennuste on heikko.

Se myös näkyy eloonjäämisen mediaaniajassa, joka oli lumeryhmässä 257 päivää ja verrokkiryhmässä 228 päivää. Kahden vuoden seuranta-ajan lopussa vain reilut 20% lumeryhmästä oli elossa. Verrokkiryhmässä vastaava luku oli reilut 10%.

Kun potilaat saivat tutkimuksessa homeopaattista hoitoa muun hoidon lisänä, heidän elonjäämisen mediaani oli peräti 435 päivää eli yli 200 päivää pidempi kuin lumeryhmässä. Lisäksi liki puolet homeopatiaryhmässä oli elossa vielä seuranta-ajan lopussakin.

Tällainen tulos olisi mullistava tämän syövän hoidossa. Se on jopa niin mullistava, että toimiessaan se muuttaisi kyseisen syövän hoidon kokonaan.

Olisi toki hienoa, jos homeopatialla olisi tällainen teho. Koska kuitenkin tiedämme, että aikaisemmissa lukuisissa tutkimuksissa tällaista uskomatonta tehoa tai edes vähäisempääkään tehoa ei ole todettu, herää vahva epäily tutkimuksen luotettavuudesta.

Eettiset näkökulmat tutkimuksesta

EASAC (European Academies Science Advisory Council) antoi vuonna 2017 lausunnon, jossa todettiin, että homeopatian 1) vaikutusmekanismi on täysin ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa eikä ole uskottava ja että 2) aikaisemman tutkimusnäytön perusteella ei ole yhtään sairautta, jossa homeopatia olisi lumehoitoa tehokkaampaa mutta riski joko epäsuoraan haittaan (muu hoito viivästyy tai jää saamatta) tai tuotteiden suoraan haittaan on olemassa.

World Medical Association on todennut etiikan käsikirjassaan, että ihmisillä tehtävä lääketieteellinen tutkimus täytyy perustua tieteelliseen oikeutukseen. Tämän kannan tavoitteena on jättää tekemättä tutkimukset, jotka ovat metodisesti riittämättömiä, tieteellisesti perustelemattomia tai tuottavat tietoa jolla ei ole merkitystä.

Nyt käsitellyssä tutkimuksessa homeopaattinen hoito tai lumehoito annettiin muun normaalin lääketieteellisen hoidon ohessa eikä sen sijaan. Tämän perusteella ilmeisesti tutkimus katsottiin eettisesti hyväksyttäväksi, vaikka merkittäviä tieteellisiä edistysaskeleita ei ollut odotettavissa aikaisemman tutkimusnäytön perusteella.

Liian hyvää ollakseen totta

Artikkelin julkaisemisen jälkeen saksalaisen INH:n (Informationsnetzwerk Homöopathie) ja itävaltalaisen IWM:n (Initiative Wissenschaftliche Medizin) työryhmä tutki sitä. Tämä toi esiin monia kyseenalaisia seikkoja.

Keväällä 2021 työryhmä julkaisi tulokset INH:n ja IWM:n verkkosivuilla, lähetti yhteenvedon tuloksistaan kaikille tutkimuksen tekijöille, Wienin lääketieteelliselle yliopistolle ja ”Letter to the Editor” -kirjeen The Oncologist-lehteen, jossa vaadittiin artikkelin peruuttamista.

Tekijät eivät vastanneet, eikä lehti reagoinut. Ainoastaan Wienin lääketieteellisen yliopiston tutkimusrehtori (koulutukseltaan diplomi-insinööri) otti  asian vakavasti ja pani vireille riippumattoman tutkimuksen Itävallan tieteellisen integriteetin laitoksessa (ÖAWI). ÖAWI päätyi johtopäätökseen, että tutkimus ei ole uskottava vaan, että dataa on manipuloitu ja muokattu halutun tuloksen saamiseksi.

ÖAWI ei julkaise tuloksia konkreettisesti ja avoimesti verkossa, vaan ilman yksityiskohtia 2 vuotta tutkimusten jälkeen. Dokumentit ovat luottamuksellisia. Tarkemmin tutkimuksen lukuisia ongelmia on käsitelty tässä, tässä ja tässä kirjoituksessa. Joitain osia raportista löytyy mm. tästä saksankielisestä artikkelista.

Profil-lehden tiedetoimittaja Alwin Schönberger siteraa ÖAWI:n yhteenvetoa mm. seuraavasti:

  • Tutkimuksessa on lukuisia tieteellisen käytännön rikkomuksia, joiden perusteella julkaisu ei anna luotettavaa tietoa. Lukuisat potilaiden sulkemiset pois tutkimuksesta tutkimuksen aikana ja sen jälkeen on jätetty mainitsematta julkaisussa ja viittaavat datan manipulointiin. Esimerkiksi raskaus ja muiden lääkkeiden käyttö eivät tällaisessa tutkimuksessa voisi olla yleisiä ja rationaalisia poissulkukriteereitä.
  • Kuolemansairaiden potilaiden kerrotaan raportoineen huomattavasti korkeammasta elämänlaadusta kuin väestössä keskimäärin. ”Erittäin epätodennäköistä”, ÖAWI arvioi.
  • Erityisen silmiinpistäviä olivat kyselylomakkeet, jotka sisälsivät poikkeuksetta kaikissa luokissa yksinomaan huippupisteitä. Asteikolla yhdestä neljään oli aina merkitty vain paras, ja yleinen vointi arvioitiin jatkuvasti ”erinomaiseksi”.
  • Elämänlaatu ei korreloinut elinajan kanssa. Jopa ihmiset, jotka antoivat parhaita pisteitä voinnistaan, kuolivat pian sen jälkeen. Yllättäen tällainen korrelaatio elämänlaadun ja elinajan välillä puuttui vain homeopatiaryhmästä, kun taas lumelääkeryhmässä nämä kaksi tekijää korreloivat hyvin.
  • Tutkimusraportissa ainoastaan ensimmäisen ja viimeisen kuuden kuukauden aikana homeopatia oli lumelääkettä parempi (ja johti pidempään elämään), mutta ei niiden välissä. Tämä tarkoittaisi, että homeopaattinen hoito toimi kuusi kuukautta, sitten ei koko vuoteen, sitten taas kuusi kuukautta. Tutkijoiden kommentti: ”Tämä on erittäin epätodennäköistä, mutta nämä luvut sopivat yhteen tietojen valikoivan poistamisen kanssa.”
  • Alussa tutkimukseen otettiin mukaan 13 potilasta, jotka yksinkertaisesti katosivat lopussa – heidän olemassaolonsa voidaan rekonstruoida vain alkuperäisistä tiedoista, eivätkä he yksinkertaisesti näy julkaistussa tutkimuksessa.

Tieteellisen lehden reagointi

Lopulta The Oncologist -lehti julkaisi varoituksen: „In August 2022, the journal editors received credible information from the Austrian Agency for Research Integrity about potential data falsification and data manipulation in this article. While The Oncologist editorial team investigates and communicates with the corresponding author, the editors are publishing this Expression of Concern to alert readers that, pending the outcome and review of a full investigation, the research results presented may not be reliable.“

Tänä päivänä artikkeli on edelleen kuitenkin luettavissa verkossa. Homeopaatit ovat toistuvasti mainostaneet tällä tutkimuksella homeopatian tieteellistä pohjaa ja tehoa myös syöpään. Vastaavia väitteitä on esitetty myös Suomessa.

Tieteellisten lehtien hitaus ja vastahakoisuus peruuttaa julkaisuja on hämmentävää

Tieteellisten artikkelien vertaisarviointi on tunnetusti altis virheille ja arvioinnin laatu vaihtelee paljon. Ei siis ole yllättävää, että huonolaatuinen tai jopa huijattu artikkeli läpäisee tämän seulan.

Voisi kuitenkin kuvitella, että tieteellisillä lehdillä olisi suuri motivaatio vetää pois selkeät huijaukset. Näin ei kuitenkaan ole.

Elisabeth Bik on vuosia paljastanut selviä huijauksia ja kuvamanipulaatioita tieteellisissä julkaisuissa. Olen aiemmin kirjoittanut hänen toiminnastaan. Valtaosa hänen paljastamistaan selkeistä huijauksista ei ole johtanut artikkelien poistamiseen.

Toki on myös myönteisiä esimerkkejä. Nature-lehti peruutti artikkelin, kun kävi muun muassa ilmi, että lääketutkimuksessa oli käytetty niin suuria laimennuksia, että tuotteessa ei voinut olla vaikuttavia ainemolekyylejä. Tässä tapauksessa laimennuksen voidaan sanoa olleen ”homeopaattinen”.

Aika näyttää, poistuuko tämä nyt käsitelty manipuloitu homeopatia-”tutkimus” The Oncologist –lehdestä.

————

Toinen kirjoittajista Viktor Weisshäupl on Wienissä Itävallassa asuva anestesialääkäri, joka opiskeli ja kouluttautui erikoislääkäriksi Oulussa.

Advertisement

Miksi asiantuntijoiden tulkinnat eroavat?

Viime päivinä on erityisen selvästi tullut esiin ilmiö, jossa asiantuntijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden esittämät kannat epidemiaan liittyen eroavat huomattavasti toisistaan.

Tällä hetkellä suurimmat erot ovat olleet sinä, millä tavalla omikronin leviämiseen liittyviä haittoja tulisi torjua. Tulisiko koulut sulkea? Tulisiko oireettomia lapsia testata rutiininomaisesti pari kertaa viikossa? Jos koululuokassa on yksi tartunta, pitäisikö koko luokka pistää karanteeniin?

Aikaisemmin vastaava tilanne oli maskien kanssa. Sitä ennen erilaisten sulkutoimien merkityksestä.

Saatavilla oleva tutkittu tieto on kaikille asiantuntijoille sama. Miten heidän kantansa voi erota noin paljon?

Kirjoituksen voi lukea tästä.

Oman itsen löytäminen YLE:n Perjantai-ohjelmassa

Eilen illalla esitettiin YLE:n kanavalla Perjantai-niminen ohjelma. Ohjelmasta nousi kohu jo etukäteen, sillä Yle mainosti sitä keskusteluvieraaksi kutsutun Maria Nordinin nimellä.

Oman itsen löytäminen on hyvä aihe televisio-ohjelmalle. Oman itsen löytämisestä on kirjoitettu monia bestsellereitä ja on syntynyt myös oman itsen löytämistä tukevien hyvinvointivalmentajien ammattikunta. Teema on paljon esillä ja aihe on hyvinkin ajankohtainen.

Ohjelmassa Sean Rick hastattelee vieraita kustakin aiheesta ja tällä kertaa haastatelavana olivat Maria Nordinin lisäksi hyvinvointivalmentaja Anne Karilahti. Ohjelmassa näytettiin myös sympaattinen dokumentti hauskasta harrastuksesta, jossa pukeudutaan erilaisiin eläinhahmoihin.

Ohjelman katsottuaan, jäi ihmettelemään miksi Maria Nordin oli kutsuttu haastateltavaksi. Hänen tähänastiset toimensa eivät ole liittyneet oman itsen löytämiseen vaan kurssiin, jossa mielen muokkauksen avulla pyritään eroon erilaisista oireista ja vaivoista. Yhteys oman itsen löytämiseen on kovin löyhä.

Oman itsen löytäminen tuli aivan eri tasolla ja näkökulmista käsiteltyä oheisdokumentissa ja Anne Karilahden haastattelussa.

Tulin siihen johtopäätökseen, että ainoa todellinen syy Nordinin kutsumiseen oli saada ohjelmalle näkyvyyttä, somepöhinää ja klikkauksia. Minusta tämä valinta ei ole journalistisesti kestävällä pohjalla, sillä ohjelmassa Nordin pääsi vapaasti mainostamaan omaa kaupallista kurssiaan ilman todellista haastamista.

Ohjelmassa Nordin ei tuonut esiin mitään sellaista mikä suoraan liittyisi oman itsen löytämiseen, sillä solisluihin naputtelu ja jonkin lauseen hokeminen ei johda parempaan itsetuntemukseen eikä parempiin valintoihin elämässä.

Nordinin kommentit ohjelmassa eivät kestä kritiikkiä

Ohjelmassa Nordin esitti väitteitä, jotka eivät kestä lainkaan kritiikkiä, mutta niitä ei toimittaja haastanut. Hän väitti mm. että hänen kurssinsa oli alunperinkin ollut turvallinen ja hänen tarvitsi vain poistaa yksi kurssilaisen kommentti.

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tämä asia käy selväksi esimerkiksi alla olevasta Tukesin päätöksestä.

Vaikka Tukes on asian selvästi päätöksessään todennut, Nordin ei edelleenkään halua ymmärtää, että kurssin turvallisuuden arviointiin kuuluu sekä itse kurssimateriaali että sen mainostamiseen tuotettu materiaali. Tukesin perustelut alla.

Turvallisuusriskien lisäksi kurssissa oli massiivinen määrä perustavanlaatuisia virheellisiä terveysväitteitä, joista vain osa oli Tukesin turvallisuusarvion kohteena. Tukes ei arvioi lainkaan kurssin sisällön oikeellisuutta tai asiallisuutta. Olen sisällön muista ongelmista kirjoittanut varsin yksityiskohtaisesti tässä ja tässä.

Mielikuvaharjoitus leikkimisestä

Ohjelmassa toimittaja kysyi Nordinilta Tukesin, minun ja muiden asiantuntijoiden antamasta kritiikistä kurssia kohtaan. Nordin kertoi toimittajalle käsittelevänsä asiaa mielikuvaharjoituksilla. Näissä harjoituksissa minä olen yksinäinen 7-vuotias Juhani-niminen pieni poika, jota hän lähestyy ja ehdottaa leikkimistä. Harjoituksessa minä ja hän sitten leikimme sulassa sovussa.

Kertomus herätti minussa aidon säälin tunteen.

Kertomuksen perusteella Maria Nordin ei ole vieläkään ymmärtänyt, miksi kurssia on kritisoitu. Kohteena ei ole henkilö nimeltä Maria Nordin eikä kysymys ole riidasta hänen ja henkilön nimeltä Juhani Knuuti kanssa. Näin Nordin kuitenkin asian edelleen näkee ja tämä tuli myös esiin keväällä kun asia oli esillä somessa.

Kritiikki on kohdistunut kurssiin ja sen perättömiin, virheellisiin ja osin myös vaarallisiin terveysväitteisiin. Vaikka Tukes minua asiassa konsultoi, kritiikissä ei ole kysymys minun jä hänen riidastaan toisin kuin hänen kertomuksensa antaa ymmärtää.

En ole koskaan Maria Nordinia tavannut enkä edes keskustellut hänen kanssaan puhelimessa. Olemme vaihtaneet muutaman sähköpostin. Se, että olen tuonut pyynnöstä esiin hänen kurssinsa sisältämiä totuudenvastaisia väitteitä, ei tee meistä riitapukareita.

Mistä on kysymys?

Olen mielestäni jo keväällä tuonut kurssin ja siihen liittyvien terveysväitteiden ongelmat omalta osaltani riittävän perusteellisesti esiin. Sitä keskustelua ei ole tarpeen jatkaa.

Olen kuitenkin edelleen huolissani kurssin asiakkaiden turvallisuudesta, sillä kurssin vetäjä ei ole edelleenkään ymmärtänyt eikä tiedostanut, mihin kevään kritiikki perustui. Sen sijaan hän kuvittelee asian olevan kahden ihmisen erilaisesta maailmankuvasta syntynyt riita.

Somessa Nordinin postauksia tulee säännöllisesti vastaan. Alle kopioin niistä muutaman. Jokainen voi itse arvoida tuon perusteella, mistä tässä on kysymys.

Miten mielipide eroaa tieteellisestä kannasta?

Covid-19 epidemiaan liittyvän D-vitamiinikeskustelun aikana olen saanut paljon myönteistä palautetta siitä, että olen nostanut esiin D-vitamiinin riittävän saannin epidemian aikana. Toki olen tällaisesta palautteesta mielissäni mutta se kertoo myös, että edellä kuvattua tieteellisen ajattelun logiikkaa ei ole sisäistetty.

Tieteellisestä tiedosta viestiminen on hyvä asia mutta se ei ole sankarillista.

Laajempi kirjoitus täällä.

Onko HPV-rokotus vaarallinen?

Olen kirjoittanut tästä samasta aiheesta muutama vuosi sitten. Koska nyt asia nousi jälleen laajasti esille somessa ja myös eräs lääkärikin osallistui rokotuksen vaaroja korostavaan valheellisten tietojen levittämiseen, julkaisen tässä päivitetyn version HPV-rokotuksen turvallisuuden tutkimusnäytöstä.

Vastaavat tiedot HPV-rokotuksesta löytyvät myös elokuussa julkaistussa kirjassani Kauppatavarana Terveys.

Kooste tutkimusnäytöstä löytyy tästä.

Korona vei ja tiede vikisi?

Kirjoittajat: Juhani Knuuti ja Pekka Louhiala

Keväällä 2020 julkaistiin arvovaltaisessa New England Journal of Medicine -lehdessä tutkimus, jossa oli mukana 53 uutta lääkettä saanutta potilasta, mutta ei yhtään lumehoitoa tai standardihoitoa saanutta verrokkia.

Tutkimus oli lääkeyhtiön sponsoroima, ja kaksi yhtiön palveluksessa olevaa henkilöä avusti artikkelin kirjoittamisessa. Kaikkiaan nimettyjä kirjoittajia oli 56 eli enemmän kuin tutkimuspotilaita. Tulokset olivat tutkitun lääkkeen osalta alustavasti myönteisiä.

Jokainen tieteelliseen tutkimukseen vähänkin perehtynyt näkee tutkimuksessa epäilyttäviä piirteitä.

Mistä tiedetään, että potilaat hyötyivät hoidosta, kun verrokkeja ei ollut? Millä tavoin tutkimuksen sponsori vaikutti tutkimuksen kulkuun ja raportointiin? Miksi kirjoittajia oli niin paljon ja täyttivätkö he kaikki todellakin ne yleisesti hyväksytyt kirjoittajuuden kriteerit, joita lääketieteellisessä julkaisutoiminnassa sovelletaan?

Mainittu tutkimus on vain yksi esimerkki siitä, miten meneillään oleva koronaviruspandemia on vaikuttanut tieteelliseen tutkimukseen ja julkaisutoimintaan.

On selvää, että New England Journal of Medicine -huippulehti ei olisi normaalitilanteessa julkaissut artikkelia sen ilmeisten puutteiden takia.

Tieteelliset lehdet täyttyivät huonolaatuisista koronatutkimuksista

Sama ilmiö näkyi laajasti muissakin tieteellisissä lehdissä. Koska pandemia oli päällä ja paine saada tietoa mahdollisesti tehoavista hoidoista oli suuri, tieteelliset lehdet täyttyivät koronatutkimuksista.

Toisen lääketieteellisen huippulehden The Lancetin toimittajat kertoivat syyskuussa, että lehteen tarjottujen artikkeleiden määrä jopa viisinkertaistui pandemian aikana.

Ruotsalainen lääkäri Henrik Sjövall arveli alkukesällä, että ehkä 90% jo julkaistuista koronatutkimuksista ei olisi normaalioloissa päässyt toimituksista edes vertaisarviointiin.

Koska kynnys julkaista huonolaatuisia koronatutkimuksia madaltui, muiden teemojen tutkimuksia oli vaikea saada julkaistua.

Toisaalta tieteen voima tuli todistettua

Toisaalta biolääketiede osoitti voimansa siinä, kuinka nopeasti viruksen rakenne, tartuttavuus ja vaarallisuus selvitettiin ja käyttöön saatiin toimivia diagnostisia testejä.

Hoitokokeet ja rokotteiden kehittely aloitettiin varhain, vaikka näiltä osin merkittäviä tuloksia saadaankin vielä odottaa.

Tiedemaailma heräsi siis alkuvuodesta todella nopeasti siihen, että käsillä on historiallisesti ainutlaatuinen tilanne. Reagoinnin tulokset ovat nyt kaikkien havaittavissa ja lähiaikoina on lisäksi tulossa varsinainen tietovyöry.

Käsillä oleva uusi ja iso ongelma johti myös siihen, että tutkimusrahoitusta löytyi yllättävänkin nopeasti. Euroopan unioni on syyskuuhun mennessä rahoittanut koronatutkimusta jo 459 miljoonalla eurolla ja meilläkin Suomen Akatemia ja säätiöt kymmenillä miljoonilla.

Biolääketieteellisen tutkimuksen katvealueet

Myös muut kuin biolääketieteen tutkijat havahtuivat nopeasti siihen, että pandemia on paljon muutakin kuin biolääketieteellinen kysymys. Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja kysyikin jo huhtikuussa sosiaalisessa mediassa, että tutkiiko kukaan enää mitään muuta.

Pandemian levitessä huomattiin pian, että sosiaalinen epätasa-arvo korostuu tässäkin taudissa sekä yksittäisen maiden ja kaupunkien sisällä että globaalisti.

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö havaitsi, että yli puolet Pariisin köyhimmistä oli saanut koronavirustartunnan. Lapset saavat harvoin vakavan infektion, mutta Yhdysvalloissa on havaittu, että valtaosa tautiin kuolleista lapsista on taustaltaan muita kuin valkoihoisia.

Muitakin tieteen lieveilmiöitä on tullut esiin pandemian aikana

Koronaan liittyvä tutkimusaktiivuus on tuonut mukanaan monia lieveilmiöitä, joista alussa kuvattu julkaisukynnyksen madaltuminen on yksi.

Korkeasti arvostetutkin tiedelehdet ovat joutuneet vetämään pois artikkeleita, kun niissä on havaittu vakavia puutteita, jotka ovat johtuneet hätiköinnistä tutkimuksessa tai julkaisuprosessissa.

Lääketieteelliseen julkaisemiseen liittyvä uusi piirre on myös preprinttien eli esijulkaisujen määrän räjähdysmäinen kasvu. Esijulkaisut ovat vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia, jotka on tarkoitettu muiden tutkijoiden kommentoitaviksi.

Koska esijulkaisukanavat ovat avoimia kaikille, alustavista tuloksista tehtiin mediassa nopeita virheellisiksi osoittautuneita johtopäätöksiä. Esijulkaiseminen on ollut pitkään tavallista esimerkiksi fysiikassa, mutta lääketieteellisten tulosten liian varhainen soveltaminen voi olla vaarallista.

Riskejä liittyy myös koronarokotteen kehittämiseen. Kiire on kova, ja kyse on myös isoista rahoista. Tavanomaisten prosessien nopeuttaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että rokotteen teho ei ole riittävä tai sillä on haittoja, jotka olisivat tulleet esille ilman kiirehtimistä. Näyttää kuitenkin siltä, että muualla kuin Venäjällä ei ole oikotietä rokotetestauksessa käytetty.

Tutkimusten keskittyminen koronaepidemian biologiaan ja sen psykologisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin on ymmärrettävää, mutta merkitsee samalla sitä, että monta muuta, kenties pidemmällä ajalla merkittävämpääkin asiaa jää samalla tutkimatta.

———————–

Kirjoittajat: Pekka Louhiala, Lääketieteen filosofian ja etiikan professori, Tampereen yliopisto

Juhani Knuuti, professori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja Tyks

Saksofonitutkimus

Amatöörisoittajaksi minulle on ehkä kertynyt tarpeettoman monta saksofonia. Sopraano- ja tenorifoneja on kumpaakin vain yksi, mutta alttoja tällä hetkellä peräti kolme.

Tuorein hankinta on viime heinäkuussa hankittu uusin alttotorvi, johon tutustumisen yhteydessä julkaisin edellisen Youtube-videoni soittamalla Stingin kappaletta Shape of my heart.

Nyt ajattelin luopua yhdestä alttosaksofonista.

Jotta luopuminen olisi tieteentekijälle asianmukaisesti perusteltua, se tulisi tietenkin perustua tutkimukseen. Tässä tapauksessa se tapahtuu vertaamalla noita kolmea torvea mahdollisimman objektiivisesti.

Tututstu tutkimukseen ja osallistu tästä.

Sidonnaisuudet mustamaalaamisen aseena

Edellisessä blogissani kuvasin, miten kirjani synnytti toinen toistaan älyttömämpiä virheväitteitä. Oikeat kirjan virheet ja perättömät väitteet olen käsitellyt tässä jatkuvasti päivittyvässä kirjoituksessa. Toistaiseksi mitään olennaista keskeisiin viesteihin liittyvää virhettä ei ole tullut esiin.

Osasin toki odottaa rajua hyökkäystä kirjani julkistamisen jälkeen. Osasin myös odottaa, että itse sisällön sijaan myös henkilöäni vastaan hyökätään.

Viime viikolla sain tietää, että eräs ravintolisäkauppias on tehnyt tietopyynnön Turun yliopistolle.

Tässä blogissani pohdin sidonnaisuuksien merkitystä ja myös julkaisen uudelleen omat sidonnaisuuteni. Blogikirjoitus löytyy tästä.