Miten toimin kun epäilen terveysväitteen todenperäisyyttä?

Tavallisesti kun luemme jonkin terveysväitteen, jonka todenperäisyyttä epäilemme, emme tee mitään. Kun jättää koko asian huomioimatta, välttää ainakin turhautumisen ja voimattomuuden tunteen.

Olisiko parempi tapa kuitenkin reagoida väitteisiin? Tavallisesti mikä tahansa perätön ja huvittavakin väite voi johtaa suureen samanmielisten liittymisen kuoroon, jossa tyypillisesti ainoastaan taivastellaan eri mieltä olevien tyhmyyttä ja pohditaan mikä salaliitto ja viranomaisten kähmintä onkaan kaiken takana. Olisiko reagointi perusteettomiin terveysväittämiin katsottava suorastaan kansalaisvelvollisuuksi?

Jos terveysväite vaikuttaa epäilyttävältä ja haluaa reagoida siihen, vaikeutena on löytää oikea toimintatapa sillä suora kiistäminen johtaa vain kommenttien sensurointiin ja agressiiviseen käytökseen. Kannattaisiko somessa toimia samalla tavalla kuin nämä perusteettomien terveysväitteiden esittäjät toimivat. Mitäpä, jos kokeilisi joitakin seuraavista keinoista:

1) Kysy miksi tämä väite on kirjoittajalle niin tärkeä? Kun kysymys on viattoman oloinen, väitteen esittäjä saattaa paljastaa jotain niistä syistä miksi on liikkeellä tämän aiheen kanssa. Mahdolliset kirjoittajan salaliittoajatukset tulevat julkisiksi.

2) Pyydä neuvoja kirjoittajalta miten sinun kannattaisi toimia tämän terveyshaasteen kanssa.  Yleensä mopo alkaa keulia pahasti tässä vaiheessa sillä harva itseoppinut guru kykenee vastustamaan tuollaista imartelua. Mahdolliset kaupalliset intressit saattavat paljastua.

3) Kysy lisää yksityiskohtia väitteen taustasta. Mihin tutkimukseen väite perustuu? Onko ne julkaistu asiallisissa tieteellisissä lehdissä? Onko väitettä tukevia tutkimuksia useita? Kuinka paljon on tutkimuksia, jotka eivät tue väitettä ja mitä ne ovat? Näillä kysymyksillä testaat kirjoittajan perehtyneisyyttä aiheeseen. Jos kirjoittaja oikeasti on perehtynyt asiaan, sinulle selviää, onko kyseessä tyypillinen tuoreimman tutkimustuloksen raportointi, jossa ikäänkuin koko historiallinen tietomassa olisi mukamas kumoutumassa yhden uuden tutkimuksen perusteella.

4) Ota itse selvää yhdestä keskeisestä väitetystä faktasta. Hae tästä yhdestä aiheesta jokin tuore tieteellinen katsaus, joka on julkaistu arvovaltaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa ja tarkista, onko väite ristiriidassa sen kanssa.

Mitä hyötyä sinulle sitten tästä vaivasta voisi olla? Sen lisäksi, että harjoittelee kriittistä ajattelua, oppii itse aiheesta lisää. Koko tämä kommenttiketju kaikkine asiallisine ja omituisine vastauksineen tulee kaikkien tekstiä lukevien nähtäväksi.

Jos terveysväite on perusteeton ja sinua lopuksi syyhyää ottaa pieni erä kirjoittajan kanssa, tee viimeiseksi kommentiksi hyvin lakoninen ja lyhyt yhteenveto kysymyksiisi saaduista puutteellisista ja virheellisistä vastauksista ja totea, että näiden perusteella mielestäsi terveysväite on selvästi virheellinen. Kannattanee sisällyttää kuitenkin omiin kommentteihin vain itse asia-argumentit, eikä ottaa kantaa itse henkilöön.

Mikäli kirjoittaja sensuroi tämän viestisi, tehokkain tapa lienee jakaa tuo alkuperäinen kirjoitus noiden omien kommenttien keralla omassa Twitterissä ja Facebookisssa. Näin hyödynnät Somen voimaa samalla tavoin kuin väitteen esittäjäkin. Tätä väitteen kirjoittaja ei kykene estämään mutta havaitsee sen ja luultavasti reagoi agressiivisen turhautuneesti. Hänellä on luonnollisesti mahdollisuus kommentoida väitteitäsi mutta nyt sinun areenallasi.

Suomeen tarvitaan uusi tutkitun terveystiedon julkaisu

Internet on täynnä terveysaiheista tietoa. Internetin hakukoneet ja sosiaalinen media ovat nopeuttaneet tiedon löydettävyyttä ja kulkua mutta samalla tieto on sirpaloitunut. Tiedon luotettavuuden arvioinnista on tullut käytännössä mahdotonta. Asiantuntijuus on muuttunut niin, että kuka tahansa voi ryhtyä asiantuntijaksi ja esiintyä alan guruna.

Nämä ilmiöt ovat tuoneet suuren haasteen sekä näyttöön perustuvan tiedon hakijoille, toimittajille että myös päättäjille, joiden päätöksenteon tulisi perustua tutkittuun tietoon. Tämä ongelma koskee erityisesti terveysviestintää, jossa tiedon tuottajia on runsaasti ja heillä hyvin erilaisia tavoitteita.

Terveyspalveluiden taloudellinen merkitys voi olla toimijoille suuri. Terveyskysymykset ovat yksi väestöä laajasti kiinnostavia aiheita. Kuitenkin nykyisessä viestintäympäristössä tutkittuun näyttöön perustuva tieto hukkuu valtavaan uutisvirtaan.

Media luo uutisia tiedottamalla yksittäisistä tutkimuslöydöksistä, joiden ajatellaan olevan jollain tavalla mullistavia. Lisäksi voidaan hakea kärjistyksiä ja keinotekoisia kiistanaiheita sellaisissakin asioissa, missä objektiivisen näyttöön perustuvan tiedon perusteella ei kiistaa välttämättä olisikaan. Tämä toimintamalli hakea jokaiseen kysymykseen vastapuolet on sinänsä oikea, mutta ei auta objektiivisen tiedon syntymistä silloin, kun se tehdään huomioimatta vastapuolien asiantuntemuksen tasoa taikka sidonnaisuuksia.

Näiden ilmiöiden vuoksi uskottavan, vaikuttavan ja tieteelliseen näyttöön perustuvan terveystiedon viestintä vaatii uudenlaista toimintamallia. Viestinnän tulisi perustua seuraaviin ominaisuuksiin: Palvelun tulee a) olla käyttäjälleen ilmainen, b) perustua sähköiseen julkaisemiseen, c) hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisesti, d) pyrkiä mahdollisimman suureen objektiivisuuteen niin, että lukija pystyy annetun näytön perusteella päätymään samaan lopputulokseen, e) olla sitoutumaton ja f) olla kirjoittajien ja asiantuntijoiden sidonnaisuuksien osalta täysin läpinäkyvä.

Jotta tällainen viestintä olisi kiinnostavaa ja helposti ymmärrettävää sekä myös riittävän nopeasti reagoivaa, sen tulisi perustua suppeisiin terveysväittämiin ja niihin laadittuihin vastauksiin. Näiden vastausten kuitenkin tulisi perustua vain ja ainoastaan tutkittuun tietoon eikä kirjoittajan subjektiivisiin ennakkonäkemyksiin. Mikäli tutkittua tietoa ei jostain kysymyksestä löytyisi, tulisi tämä todeta selkeästi.

Tarvitsisimme kipeästi tällaisen uuden julkaisun, jonka tavoitteena olisi tuottaa kiinnostavaa ja nopeasti reagoivaa tutkimuksiin perustuvaa tietoa ajankohtaisista terveyskysymyksistä, joka lisäisi väestön, median ja päättäjien tietoisuutta näyttöön perustuvasta terveystiedosta. Lisäksi tavoitteena olisi opettaa lukijoita näyttöön perustuvan tiedon hankkimiseen ja tutkimustulosten kriittiseen arviointiin. Näistä kysymyksistä muodostuisi ajan kanssa kumulatiivinen kysymys-vastaus-tietokanta, jota voidaan hyödyntää tehokkaasti jatkossa myös laajempia kokonaisuuksia hahmoteltaessa.

Eikö sitten Suomessa ole vielä tällaista julkaisua? Duodecim-seuran sivuilta löytyy artikkeleita monista keskeisistä aiheista. Lisäksi meillä on ns. Käypä hoito -ohjeet. Valitettavasti näistä lähteistä ei juurikaan löydy vastauksia yksittäisiin terveysväittämiin. Artikkelit käsittelevät laajasti eri sairauksia ja niiden hoitoja, mutta niistä ei löydy vastauksia ajankohtaisiin terveysväittämiin.

Tällaisen uuden nopeasti reagoivan julkaisun laadukas ylläpito on työlästä. Se vaatisi myös riippumattomista lähteistä saatavan vakaan rahoituksen sillä sivutoimisesti sen ylläpito ei voi toimia alkuinnostusta pidemmälle. Kuluvana vuonna merkittävä joukko suomalaisia terveysalan asiantuntijoita ja tutkijoita suhtautui ajatukseen myönteisesti. Olisiko nyt oikea aika saada tämä myös tehdyksi?