Kansantauteja ei voida seuloa ja ehkäistä genomitiedon avulla

Juhani Knuuti ja Juha Kere*

Helsingin sanomissa julkaistiin 10.4. 2020 uutinen, jossa väitettiin, että ”Kansantautien riskiryhmät löytyvät perimästä – monia tauteja voisi ehkäistä genomitiedon avulla.” Vastaavan sisältöinen uutinen julkaistiin myös Mediuutisissa 17.4.

Uutiset perustuivat Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa oli analysoitu suomalaisten genomitietoa kartoittavaa FinnGen-tutkimusta [1].

Tutkimustuloksia uutisoitiin kansantautien ehkäisyyn liittyvin väittein:

Genomitiedon avulla voitaisiin ehkäistä monia kansatauteja, kertoo tuore suomalaistutkimus.

Genomitiedon perusteella pystyimme tunnistamaan väestöryhmän, jonka elinikäinen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on yli 60 prosenttia.

Suurin osa näihin ryhmiin kuuluvista sairastuu siis jossain vaiheessa elämäänsä.

Käyttämällä genomitietoa voisimme siis kohdistaa toimenpiteitä siihen ihmisryhmään, joka saa niistä suurimman hyödyn.

Nämä väitteet eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Tämän hetken tutkimustulokset, mukaan luettuna tuore suomalaisen geeniperimän FinnGen-tutkimus, eivät todellisuudessa tue näitä väitteitä.

Mihin väitteemme perustuu? Lue lisää tästä.

Pitäisikö sepelvaltimotautia seuloa?

Sairauksien ennaltaehkäisy on terveydenhuollon perusta. Tavallisin ennaltaehkäisyn keino on tiedon tarjoaminen terveyttä edistävistä elintavoista. Tällaisia ovat mm. ravitsemussuositukset, suositukset liikunnan määristä sekä tunnettujen riskitekijöiden vähentämisestä. Viime mainittuihin kuuluvat mm. tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen.

On ilmeistä, että tällä rintamalla on saatu paljon aikaiseksi. Esimerkiksi kansantautimme sepelvaltimotaudin osalta on saatu noin 80% ikävakioitu vähenemä esiintyvyydessä. Vähenemästä yli puolet selittyy riskitekijöiden vähentymisellä.

Toisaalta on käynyt selväksi, että pelkällä valistuksella ei saada ennaltaehkäisyä riittävän tehokkaaksi. Esimerkiksi väestön lihomisen ja liikkumattomuuden seurauksena tyypin 2 diabetes lisääntyy valistuksesta huolimatta. Diabetes on merkittävä riskitekijä mm. sepelvaltimotaudille.

Väestön seulonnalla voisi löytää sairaudet alkuvaiheessa ja niihin voidaan tehokkaasti puuttua ja parhaimmassa tapauksessa estää taudin kehittyminen vakavammaksi.

Valtimosairaudet ovat edelleen yleisiä ja sepelvaltimotauti on yksi keskeisimmistä tappajista Länsimaissa. Miksi emme seuloisi sitä? Voisi kuvitella, että tällaisella seulonnalla saataisiin merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä.

Lue enemmän: http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/pitaisiko-sepelvaltimotautia-seuloa/

Voiko syöpää ennaltaehkäistä?

Käyttämällä alkoholia kohtuullisesti, välttämällä tupakointia, pysymällä normaalipainoisena ja harrastamalla säännöllistä liikuntaa, kuulumme väestöryhmään, jossa syöpäriski on huomattavasti muuta väestöä pienempi.

Vaikka syy-seuraus-suhde on vielä osittain selvittämättä, ei kannata jäädä vain odottamaan huonon onnen toteutumista.

http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/voiko-syopaa-ennaltaehkaista/

Medikalisaatio

Nykylääketiedettä kritisoidaan siitä, että se hoitaa vain oireita tai sairauksiin puututaan liian myöhään. Kun sitten sairauksien syntymiseen pyritään ennalta puuttumaan, sanotaan sen olevan medikalisaatiota.

Medikalisaatio