Sosiaalinen media näyttää kesän jälkeen täyttyneen vaatimuksista siirtyä uudelleen käyttämään laajasti maskia työpaikoilla ja myös vapaa-ajalla. Usein lisäksi esitetään, että pitäisi siirtyä käyttämään tehokkaampia FFP2-maskeja kirurgisten maskien sijaan.
Lienee kiistatonta, että infektoituneen lähikontaktissa maskit kykenevät vähentämään tartuntoja. Lisäksi lienee kiistatonta, että FFP2-maski tiiviimpänä on tehokkaampi kuin kirurginen maski.
Venttiilitön FFP2-maski on halvempi kuin venttiilillinen mutta raskaampi käyttää. Uloshengitysventtiilillä varustettu malli on mukavampi ja suojaa käyttäjäänsä yhtä hyvin mutta päästänee käyttäjänsä aerosolit maskin ulkopuolelle eli ei suojanne muita yhtä hyvin.
Tällä hetkellä THL (viimeksi kesäkuussa päivitetyssä) suosituksessaan suosittelee maskin käyttöä, kun:
Näitä THL:n suosituksia on nyt kritisoitu. Kritisoinnin yhteydessä ei ole kuitenkaan pohdittu laajemman tai tehokkaamman maskin käytön kustannuksia.
Kustannusvaikutusten arvioimiseksi tein karkeita laskelmia erilaisille maskin käytön tilanteille ja erityyppisille maskeille. Maskisuositusten laajentamisen seurauksena kustannukset eri tilanteissa olisivat seuraavat:
Tilanne a): Jokainen Suomen terveydenhuollon työntekijä käyttää koko ajan maskia jokaisena työpäivänä:
- Kirurginen maski: 5 MEUR/vuosi
- FFP2 (ilman venttiiliä): 50 MEUR/vuosi
- FFP2 uloshengitysventtiilillä: 205 MEUR/vuosi
Tilanne b): Jokainen aikuinen kansalainen käyttää maskia päivittäin:
- Kirurginen maski: 410 MEUR/vuosi
- FFP2 (ilman venttiiliä): 4,1 miljardia EUR/vuosi
- FFP2 uloshengitysventtiilillä 16,8 miljardia EUR/vuosi
Tarkemmat laskelmien perusteet ovat esitetty kirjoituksen lopussa. Näistä karkeista laskelmista saa käsityksen kustannusten merkittävyydestä.
Tällä hetkellä terveydenhuollossa edelleen käytetään maskia hyvin yleisesti mutta käytössä on pääasiassa kirurginen maski, ellei kyse ole koronapotilaan hoidosta. Muuttamalla maski FFP2-tasoiseksi joka suojaisi paremmin myös käyttäjäänsä, nousisivat kustannukset 45 miljoonalla, jos käyttää venttilitöntä maskia ja 200 miljoonalla eurolla, jos käyttää venttiilimaskia. Työaikana toteutettu suojaus ei tietenkään vaikuta vapaa-ajan altistumisiin ja tartuntoihin.
Jos maskisuositus laajennettaisiin koko väestöön, pelkän kirurgisen maskin käytön kustannukset ovat yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Siirtymällä FFP2-tasoisiin maskeihin, kustannukset olisivat miljardiluokkaa vuosittain. Tässäkin tilanteessa lapset olisivat edelleen se väestön osa, joka ei olisi maskisuojattu.
Vertailuksi kustannuksiin voisi ottaa koko Suomen terveydenhuollon vuosikustannukset, jotka olivat 22,0 miljardia euroa vuonna 2019
Voidaan todeta, että maski vaikuttaa halvalta mutta se ei ole sitä, kun puhutaan väestötasoisesta käytöstä. Nyt laskelmien perusteena oli sairaalan sisäänostohinta. Luultavasti kaupoista ostettuna sekä hinta että laatu vaihtelevat ja voivat erota tässä käytetyistä mutta ovat karkeasti tuota luokkaa.
Arvaan etukäteen, että maskien käytön laajentamisen puolustajat kritisoivat laskelmiani monin perustein. Varmaan kerrotaan, että ei tarvittaisi noin monta maskia päivässä ja että maskia voi myös pestä.
Laskelman käyttömäärä perustuu tämänhetkisiin suosituksiin. Toki tiettyjä maskeja voi uusiokäyttää mutta ei peseminenkään ole ilmaista siihen liittyvän vaivan lisäksi. Vaikka määrä olisi vaikkapa vain puolet suosittelusta, tulee FFP2-maskien vuosikustannukseksi silti miljardiluokan summa.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ollut väheksyä maskien hyötyä eikä arvioida maskien laajennetun käytön tuottamaa hyötyä. Tavoitteena oli vain tuoda esiin taloudelliset vaikutukset, jotka seuraisivat erilaisista maskipäätöksistä. Suojauspäätösten hyöty tulee suhteuttaa myös niiden taloudellisiin kustannuksiin.
Se, kannattaako nuo kustannukset hyväksyä, jää erikseen pohdittavaksi. Hyvä kysymys myös on, kuinka laajempi maskin käyttö tai tehokkaammat maskit vaikuttaisivat nykyisessä epidemiatilanteessa. Ainakin on selvää, että venttiilillisen FFP2-maskin käyttöön väestötasolla ei Suomessa ole varaa.
———————————————
Peruskoulun matematiikkaa maskin käytön kustannuksista a) terveydenhuollon henkilökunnan osalta ja b) koko aikuisväestön osalta.
Taustaluvut:
Terveydenhuollon henkilökunnan (lääkärit ja hoitajat) määrä Suomessa: n. 100 000 hlöä
Aikuisväestön määrä Suomessa: >4 500 000 hlöä
Maskien kulutus/vrk: 5 kpl (maski tule ohjeiden mukaan vaihtaa, kun esim ruokailee, tms)
Työpäivien määrä: 200/v
Maskien hinta (Tyks sisäinen osastojen osastohinta)
- Kirurginen maski 0,05 eur/kpl
- FFP2 (ilman venttiiliä) 0,5 eur/kpl
- FFP2 uloshengitysventtiilillä 2,05 eur/kpl
Tilanne a): Jokainen Suomen terveydenhuollon työntekijä käyttäisi koko ajan maskia jokaisena työpäivänä:
- Kirurginen maski: 100 000 x 5 x 200 x 0,05 = 5 MEUR/vuosi
- FFP2 (ilman venttiiliä): 100 000 x 5 x 200 x 0,5 = 50 MEUR/vuosi
- FFP2 uloshengitysventtiilillä 100 000 x 5 x 200 x 2,05 = 205 MEUR/vuosi
Tilanne b): Jokainen aikuinen kansalainen käyttäisi maskia päivittäin:
- Kirurginen maski: 4 500 000 x 5 x 365 x 0,05 = 410 MEUR/vuosi
- FFP2 (ilman venttiiliä): 4 500 00 x 5 x 365 x 0,5 = 4,1 miljardia EUR/vuosi
- FFP2 uloshengitysventtiilillä 4 500 000 x 5 x 365 x 2,05 = 16,8 miljardia EUR/vuosi
juhani knuuti 