Tutkimukset ovat toistuvasti varmistaneet, että covid-rokotus lisää sydänlihastulehduksen esiintyvyyttä.
Rokotuksen aiheuttama sydänlihastulehdus on kuitenkin harvinainen. Rokotuksen aiheuttama esiintyvyys on ollut tutkimuksissa alle yhdestä tapauksesta kolmeen tapaukseen 100 000 rokotettua kohti. Tapaukset ilmaantuvat lähinnä nuorille miehille.
Tyypillisesti sydänlihastulehdus voi ilmaantua muutaman päivän kuluessa rokotuksesta, on lähes aina lievä ja paranee muutamassa päivässä itsekseen.
Jos haluaa välttyä sydänlihastulehdukselta, kannattaa jättää rokote ottamatta, vai kannattaako?
Vastaus kysymykseen löytyy tästä.
juhani knuuti 
Haluaisin vielä kysyä sairastamalla hankitusta immuniteetista covidin kohdalla:
1. Kirjoitit aiemmassa vastauksessasi tässä ketjussa, että koronan sairastaneilla alkaa tulla läpäisyinfektioita 6 kk:n jälkeen. Mihin tutkimukseen tämä väite perustuu? Kuinka paljon läpäisyinfektioita on ilmennyt koronan sairastaneiden keskuudessa Suomessa suhteutettuna sairastaneiden määrään? Onko läpäisyinfektioita ilmennyt perusterveiden, covidin lievänä sairastaneiden alle 40-vuotiaisen keskuudessa? Entä kuinka paljon läpäisyinfektioita on tullut tuplarokotetuilla suhteessa rokotettujen määrään Suomessa tähän mennessä?
2. Kerroit aiemmin että sairastamalla hankittu immuniteetti alkaa hiipua 6 kk:n jälkeen pikku hiljaa. Mitä mieltä olet seuraavasta immunologi Tamara Bhandarin
tutkimuksesta, jonka mukaan covidin lievä sairastaminen tuottaa kestävän suojan, joka saattaa kestää jopa koko eliniän? Bhandari tuo tutkimuksessa tosiaan esiin, että covidin kohdalla on havaittu, että vasta-aineidenkin luonnollisesti kehosta hiipuessa suoja pysyy immunologisen muistin ansioista. Linkkasin tutkimuksen jo aiemmassa kysymyksessä on, mutta tässä se uudelleen:
https://medicine.wustl.edu/news/good-news-mild-covid-19-induces-lasting-antibody-protection/
TykkääTykkää
Hankitun immuniteetin voi saada joko sairastamalla tai rokotuksin taudinaiheuttajan osasille altistamalla. Sekä sairastamalla että rokotuksilla hankittu immuniteetti heikkenee ajan kuluessa. Joihinkin tauteihin heikkeneminen on niin hidasta, että suoja kestää eliniän. Joihinkin se, esim sairastamalla hankittu immuniteetti kestää vain lyhyen aikaa (flunssat). Taudinaiheuttajan muuntuminen myös vähentää immuniteetin suojatehoa (esim flunssavirukset, influenssa). Nyt on todettu että vaikka immuniteetti kestääkin pidempään, riski läpäisyinfektioon näyttäisi kasvavan kahdenkin piikin jälkeen ja sitten on vain arvioitu, että 6 kk kohdalla olisi järkevää sitä tehostaa. Ei suoja kokonaan ja kertaheitolla mihinkään häviä.
Immuunivaste vaihtelee yksilöllisesti sekä sairastettuna että rokotuksin aiheutettuna. Nykykäsityksen mukaan suoja koronaan ei kyllä ole elinikäinen mutta sen osalta toki meillä on vasta alle 2 vuotta seuranta-aikaa. Kyllä sekä rokotuksen että sairastamisen jälkeen esiintyy infektioita ja myös vakavavia tautimuotoja vaikka osittainen immuniteetti vielä olisikin.
Tällä hetkellä näyttö tukisi sitä, että sairastamalla saatu immuniteetti olisi parempi kuin kahdella rokotteella. Ongelma vain on, että tuota sairastamista ei mitenkään kannata tavoitella taudin potentiaalisen riskin vuoksi. Mutta ei sairastamallakaan saa pysyvää suojaa.
Nyt on vain päätetty, että sairastamisen suoja kestää tuon 6 kk, sillä tuon ajan jälkeen läpäisyinfektioita alkaa tulla. Yleisyyteen liittyy ns perustasoharha. Kun rokotettuja on nyt Suomessa yli 80% aikuisväestästä ja sairastuneita vain 3% väestöstä, rokotettuja ihmisiä, jotka voivat saada läpäisyinfektion on 27-kertainen määrä sairastaneisiin verrattuna. Niinpä myös läpäisyinfektion saaneita on 27-kertainen määrä rokotetuissa mikäli kummassakin tilanteessa suojavaikutus olisi sama.
TykkääTykkää