Rahoittaako Suomen Akatemia huonoa tiedettä?

Viimeisen viikon aikana mediassa on esitetty monia kannanottoja, joissa on kyseenalaistettu Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä tietyille esiin nostetuille hankkeille. Ideana kannanotoissa lienee ”turhien” hankkeiden karsinta Akatemian rahoituksen uhkaavan vähenemisen vuoksi.

Kyseenalaistuksen perusteena on ollut vain hankkeen otsikko ja mahdollisesti sen julkinen kuvaus. Itse hankesuunnitelmat eivät ole julkisesti saatavilla.

Tosiasia on kuitenkin, että edes ammatikseen tiedettä tekevän on mahdotonta arvioida hankkeiden mielekkyyttä tieteenalan ulkopuolelta. Ja etenkään vain otsikon ja tiivistelmän perusteella.

Itselläni on lähes 30 vuoden kokemus ammattitutkijana. Olen ollut myös 6 vuotta Suomen Akatemian toimikunnan jäsen ja mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tiedearvioinneissa.

Tietäen Akatemian valintaprosessin ulkopuolisine vertaisarviointeineen ja erittäin kovan kilpailun jokaisen tieteenalan sisällä, en rohkenisi väittää jokin tietyn rahoitetun hankkeen olevan sellainen, että sitä ei olisi pitänyt rahoittaa.

Tällaista itsekriittisyyttä ei näytä kuitenkaan löytyvän tietyiltä somevaikuttajilta ja journalisteilta.

Hankkeiden arviointiprosessi

Hankkeet arvioidaan kansainvälisten vertaisarvioijien toimesta, jonka jälkeen kyseisen aiheen asiantuntijoista kostuva paneeli järjestää hankkeet paremmuusjärjestykseen. Tämän jälkeen kunkin toimikunnan jäsenet arvioivat hankkeita ja asettavat eri paneelien aikaisemmin arvioimat hankkeet keskinäiseen järjestykseen.

Lopulta rahoitus myönnetään vain 14 prosentille hakemuksista.

Systeemi ei ole tietenkään täydellinen ja virheetön. Mutta olen oman kokemukseni perusteella kyllä vakuuttunut, että rahoituksen saaneet hankkeet ovat varmasti rahoituksensa ansainneet. Ongelmana on enemmänkin se, että liian moni erinomainen hanke jää ilman rahoitusta.

Onko hankkeiden kritisointi merkki tieteen politisoitumisesta?

Totta kai politiikka vaikuttaa tieteeseen, sillä tiede ei elä irti todellisuudesta.

Selvimmin tämä näkyy toimikuntien keskinäisessä rahanjaossa, jossa noudatetaan tiedepoliittisia historiallisia päätöksiä eikä välttämättä esimerkiksi tieteenalojen kansainvälistä tasoa. Lisäksi ylhäältä päin ohjatut ohjelmat syntyvät (tiede)poliittisen prosessin seurauksena.

Nyt nousseen kritiikin kohteena näyttäisi olevan etenkin Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan alaan kuuluvat päätökset, etenkin monikulttuurisuuteen ja naistutkimukseen liittyvät hankkeet.

Ei voi välttyä ajatukselta, että kritiikin kohteeksi ovat valikoituneet tieteenalat, jotka ovat muutenkin olleet poliittisesti kyseenalaistamisen kohteena.

Jotkut alat ovat helpommin kritisoitavissa kuin toiset

Väitän, että otsikon perusteella kritisointi on helppoa tietyillä tieteenaloilla mutta paljon vaikeampaa toisilla. Asiaa voi konkretisoida parilla esimerkillä. Kannattaisiko mielestäsi kahta seuraavaa hanketta rahoittaa?

Valoaktiiviset proteiinihäkki-biohybridit valolla indusoitaviin sovellutuksiin

Inertiaalisen välin turbulenssi magneettisissa pilvissä

Nämä ovat saaneet rahoituksen viimeisimmässä haussa. Itse kyllä luotan, että ne ovat erinomaisia hankkeita ja ilman muuta rahoituksensa ansainneet.

Mutta millä perusteella arvioit kyseiset hankkeet hyviksi tai huonoiksi? Luonnontieteen ja monen muun tieteenalan hankkeita on itsestään selvästi mahdoton arvioida julkisen kuvauksen perusteella.

Voidaan perustellusti kysyä, miten jotkut kuvittelevat voivansa arvioida nyt julkisuudessa kritisoituja hankkeita ilman asiantuntijuutta ja yksityiskohtaista tietoa hankkeesta ja sen merkityksestä?

Tieteen tulee olla politiikasta riippumatonta

Tieteen yksittäiset rahoituspäätökset tulee olla politiikasta riippumattomia. Koska tiedettä rahoitetaan suurelta osin julkisella rahoituksella, emme mahda sille mitään, että poliittinen ohjaus vaikuttaa eri tieteenalojen painotuksiin rahoituksessa ja suuriin linjauksiin.

Liiallisella poliittisella ohjauksella on kuitenkin varjopuolensa. Perustutkimus on kaiken uuden tiedon perusta. Liiallinen rahoituksen ohjaaminen soveltavaan tutkimukseen, josta ”pikavoitot” ovat todennäköisempiä, johtaa ajan kuluessa tieteen pohjan pettämiseen.

Perustutkimuksen tavoite on tuottaa uusia havaintoja ja uutta tietoa, joilla on sinänsä itseisarvonsa. Perustutkimuksen tulokset ovat niitä, joiden päälle myös soveltava tutkimus rakentuu.

Poliittinen vaikuttaminen siihen, mikä on tieteenalojen sisällä hyvää tiedettä ja mikä ei, on moneen kertaan todettu olevan tuhoon tuomittu tie. Tutkijalähtöinen tutkimus on luontaisesti uudistuvaa silloin, kun se perustuu kilpailuun ja kansainväliseen arviointiin. Tieteen merkittävimmät keksinnöt ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, joita ei ole voitu etukäteen ennustaa.

4 kommenttia artikkeliin ”Rahoittaako Suomen Akatemia huonoa tiedettä?

  1. Juuri postaamani kommentti katosi kun sähläsin salasanan kanssa. Pahoittelen, jos tämä nyt tuleekin toistamiseen.

    Tutkimustieto tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Tiedehävikki tulee kalliiksi. Sen aiheuttamalle ihmishenkien menetyksille on vaikea laskea hintalappua. Esimerkiksi tästä tutkimuksesta ei Sydänliiton sivustolla kerrota enkä muista missään lääkäreille suunnatussa ammattilehdessäkään mainitun:

    Kardiologi C. Esselstyn otti seurantaan 198 vähintään kohtalaisen vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta. Heistä 119:llle oli jo tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus ja 44 oli saanut sydänkohtauksen. Monet kärsivät lihavuudesta, diabeteksesta ja muista tutuista sydäntaudin riskitekijöistä.

    21 henkilöä ei jaksanut noudattaa Esselstynin neuvomia elämäntapoja. Heidät sydänlääkäri ohjasi kollegoidensa hoidettavaksi. Näistä potilaista 62% koki vakavan verisuonitapahtuman neljän vuoden sisällä.

    Sitoutuneista 99.4% säästyi kaikilta sydän- ja verisuonitautikomplikaatioilta eikä kukaan menehtynyt. Aktiivisen elämäntavan ja kokokasvisruokavalion (WFPBD) omaksuneista 93% pääsi rintakivuista kokonaan tai ne vähenivät merkitsevästi. Sydänlääkäri Esselstynin työstä kerrotaan dokumenttielokuvassa Forks over knives. Se on ilmaiseksi YouTubessa katsottavissa.

    Esselstyn CB. A plant-based diet and coronary artery disease: a mandate for effective therapy. J Geriatr Cardiol. 2017 May;14(5):317-320. doi: 10.11909/j.issn.1671-5411.2017.05.004. Esselstyn teki tutkimuksen työnantajansa luvalla ilman ulkopuolista rahoitusta.

    Perustutkimus on auttanut ymmärtämään mekanismeja, miksi ACLM:n (American College of Lifestyle Medicine) suosittelema WFPBD on niin tehokas kroonisena pidettyjen sairauksien pysäyttämisessä ja jopa parantamisessa.

    Szabo Z, Koczka V, Marosvolgyi T, Szabo E, Frank E, Polyak E, Fekete K, Erdelyi A, Verzar Z, Figler M. Possible Biochemical Processes Underlying the Positive Health Effects of Plant-Based Diets-A Narrative Review. Nutrients. 2021 Jul 28;13(8):2593. doi: 10.3390/nu13082593. Sidonnaisuudet: New National Excellence Program of the Ministry for Innovation and Technology from the Source of the National Research, Development and Innovation Found rahoitti Marosvolgyia. Tutkimusta rahoittivat myös: NKFIH, University of Pécs & the Thematic Excellence Program 2020—Institutional Excellence Sub-programme/National Excellence Sub-program of the Ministry for Innovation and Technology.

    Ravitsemustieteen perusopinnoissa WFPBD (=kokokasvisruokavalio) ohitettiin olankohautuksella – eläintuotteiden eliminointia pidettiin äärimmäisenä.
    Henki, terveys sekä voinnin nopea ja pysyvä kohentuminen ovat kuitenkin mainioita motivaattoreita. Tämä on osoitettu lukuisissa interventioissa.

    Lisäreferenssejä kiinnostuneille mm. PAN (Physicians for Nutrition) ja ACLM:n sivustoilla. Kumpikaan em. yhdistys ei ota vastaan rahoitusta lääke- tai elintarviketeollisuudelta.
    https://pan-int.org/
    https://www.lifestylemedicine.org/ACLM/Resources/Scientific_Evidence/ACLM/About/What_is_Lifestyle_Medicine_/Scientific_Evidence.aspx?hkey=ed4b4130-6ce9-41bb-8703-211bc98eed7f

    Tykkää

    • Kommenttisi aihe kyllä menee ohi tämän blogikirjoituksen teemasta, sillä sekäsittelee yhtä tieteellistä väitettä. En lähde nyt tässä yhteydessä tätä laajemmin käsittelemään mutta kyllä elintapojen muutokset ovat kansainvälisissä käypä hoito -ohjeissa ihan keskiössä. Haasteena on, että vain pieni osa kykenee tekemään merkittäviä muutoksia elitapoihinsa.

      Tykkää

  2. ”VOIDAAN PERUSTELLUSTI KYSYÄ, MITEN JOTKUT KUVITTELEVAT VOIVANSA ARVIOIDA NYT JULKISUUDESSA KRITISOITUJA HANKKEITA ILMAN ASIANTUNTIJUUTTA JA YKSITYISKOHTAISTA TIETOA HANKKEESTA JA SEN MERKITYKSESTÄ?”

    Kaippa maksajallakin saa olla jotain sanomista asiaan?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s