Liialliset tutkimukset tuovat joillekin rahaa, mutta harvalle terveyttä

Kirjoittajat: Jussi Mustonen, Vesa Kataja, Kari Tikkinen

Lähetimme tekstin 8.9.2020 Helsingin Sanomiin Mielipide-palstalle. Juttua ei hyväksytty julkaistavaksi. Helsingin Sanomat julkaisi samasta aihepiiristä Elli-Alina Hiilamon artikkelin ”Kuka tahansa voi ostaa itselleen magneettikuvauksen – Ilman lähetettä tehtävien tutkimusten yleistyminen huolestuttaa lääkärikuntaa” 3.4.2021. Julkaisemme nyt mielipidekirjoituksemme tässä blogissa.

Helsingin Sanomat julkaisi etusivullaan 7.9.2020 näkyvän mainoksen, jossa SYNLAB kyseenalaisin keinoin houkutteli asiakkaita laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin ilman terveydenhuollon ohjausta. Haluamme kiinnittää huomiota ilmiöön ja herättää keskustelua siitä, millainen markkinointi on eettisesti hyväksyttävää ja millainen merkitys diagnostisilla tutkimuksilla todellisuudessa on.

Mainoksessa luonnehditaan oireettomuutta ”itsepetokseksi” ja pyritään herättämään vakavan sairauden pelkoa, jotta lukija ostaisi tutkimuksia. Epäröijää syyllistetään ”tyhmäksi”.

Myynnin edistäminen terveysahdistusta lietsomalla on paheksuttavaa jo sinänsä, mutta mainoksessa esitetään lisäksi harhaanjohtavia ja haitallisia käsityksiä diagnostisten tutkimusten tulkinnan helppoudesta  ja tulosten merkityksestä.

Mainoksen mukaan varhainen havaitseminen ”voi ehkäistä monia terveysongelmia”. Joidenkin terveysongelmien kohdalla eittämättä on merkitystä, havaitaanko ne aiemmin vai myöhemmin, mutta yleisesti pätevänä totuutena sitä ei voi pitää. Tällaisen väitteen yhteydessä olisi täsmennettävä, mitä ongelmia tarkoitetaan, millä tutkimuksilla ja kuinka luotettavasti ne havaitaan, mihin toimenpiteisiin tämä johtaa sekä millaisia terveysvaikutuksia tällä on osoitettu olevan verrattuna esimerkiksi siihen, että henkilö hakeutuisi terveydenhuoltoon tarvittaessa esimerkiksi oireen perusteella.

Mainoksen mukaan tutkimuksilla voidaan ”selvittää terveydentila” helposti ja niiden kuvataan antavan ”mustaa valkoisella” terveydestä. Tosiasiassa tulosten tulkinta on usein ammattilaisillekin haastavaa. Moniin laboratoriomittauksiin liittyy merkittävää epätarkkuutta ja niiden korrelaatio vointiin tai sairauden ennusteeseen voi olla heikko. On tavallista, ettei varmoja johtopäätöksiä voida tehdä. Väitteet, että laboratoriomittauksin voitaisiin ”kartoittaa hyvinvointia” ovat mielikuvituksellisia.

Diagnostisen testin käyttökelpoisuus riippuu sen teknisen osuvuuden lisäksi taudin yleisyydestä tutkittavilla. Tästä kontekstista irrotettujen tulosten tulkinta on arvailua. Laboratorion viitearvot ymmärretään usein väärin; todellisuudessa ”normaali” ei osoita terveeksi ja ”poikkeava” voi olla yksilön kohdalla normaali. Viiteväli kuvaa vain viiteväestön tyypillistä tulostasoa. Ellei tutkimusta ole tehty täsmällisestä syystä, on poikkeava tulos usein merkityksetön. Osa terveidenkin tuloksista osuu väistämättä viitevälin ulkopuolelle, joten mitä enemmän tutkimuksia tehdään, sitä enemmän vääriä hälytyksiä aikaansaadaan. Kuvantamistutkimuksiin liittyy samanlaisia ongelmia; esimerkiksi oireettomissa nivelissä nähdään usein samanlaisia ”vikoja” kuin kipeissäkin.    

Sattumalta poikkeavat tulokset voivat johtaa lisätutkimusten kierteeseen, hyödyttömiin hoitoihin haittoineen, huoleen ja ahdistukseen – ilman että tuloksista olisi lopulta mitään hyötyä.

Mainoksen mukaan tulosten antamalla tiedolla voi mm. ”huokaista helpotuksesta”. Koska normaalitkaan tulokset eivät sulje pois ajankohtaisia tai tulevia terveysongelmia, voi turvallisuuden tunne olla väärä. Toisaalta vaikka ajatus on intuitiivisesti houkutteleva, on tosiasiassa varsin epäselvää, vähentävätkö aiheettomat testit huoltakaan. Vastaavasti ei voida olettaa, että mittaustulokset mahdollisista riskitekijöistä käytännössä johtaisivat sairastumisriskiä pienentäviin muutoksiin. Esimerkiksi tieto sydän- ja verisuonitautien geenitestien tuloksista ei ole tutkimuksissa  vaikuttanut elintapoihin.

Hyvinvointi on tärkeää ja terveydenhuoltojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita. Aiheettomien ja mahdollisesti haitallistenkin tutkimusten markkinointi on epäeettistä. Tällaisella mainonnalla tavoitellaan jotain aivan muuta kuin terveyttä. Toivomme, ettei tämä Suomessa yleisty.    

Jussi Mustonen

Yleislääkäri, Työterveys Helsinki; yksityisvastaanotto (Terveystalo)

Vesa Kataja

Kliinisen onkologian dosentti, lääketieteellinen johtaja, Kaiku Health Ltd

Kari Tikkinen

Urologian professori, Helsingin yliopisto, Eksote ja HUS

3 kommenttia artikkeliin ”Liialliset tutkimukset tuovat joillekin rahaa, mutta harvalle terveyttä

  1. Kiitän kirjoittajia tärkeästä kannanotosta ja Juhani Knuutia sen julkaisemisesta. Meillä on täysi syy olla huolissamme kaupallisten intressien ohjaamien terveyspalvelujen tarjonnan kasvusta. Kerrotun perusteella huoleen on aihetta myös silloin, jos valtakunnan päälehden arvomaailmassa mainostulot painavat enemmän kuin perusteltu kritiikki.

    Tykkää

  2. Kiitoksia hyvästä ja selkeästä artikkelista. Kiintoisaa ja surkeaa on todeta, että Helsingin Sanomien linjauksena näyttää olevan, ettei sen sivuilla näyttävästi ja isosti esitettyjen terveysmainosten sanomaa sovi kommentoida mielipidepalstalla. Tämä Knuutin blogipalstalla nyt julkaistu teksti on selkeä ja kansantajuinen kirjoitus, joka olisi ollut tärkeä ja hyödyksi saada Hesarin lukijakunnan tietoon.
    Terveyshän on nykyajan uskonto ainakin länsimaissa, ja ihmisiä koetetaan houkutella kaikenmoisiin tutkimuksiin, joiden tuloksia ei maallikko osaa asinatuntevasti tulkita jas joiden teettämisest on turhaa rahanmenoa ja huolta. Tekisipä meleni laittaa tästä asiasta palauteviestiä Hesariin, jonka lukija ja tilaaja olen koko aikuisikäni (50 v) ollut. Taidanpa sen vielä tehdäkin.

    Tykkää

  3. Olen 100% samaa mieltä kaikkien yo. kirjoittajien kanssa siitä, että vain niitä kohdennettuja tutkimuksia, joilla on vaikutusta hoitopäätöksiin, tulisi tehdä. Potilaan huoli ja motivoituminen ovat mielestäni päteviä syitä. Paljon rahaa säästyisi, jos kaikkiin otettuihin laboratoriotutkimuksiin lääkäreillä olisi riittävästi aikaa perehtyä. Ruokahävikistä puhutaan paljon, muttei ”labrahävikistä”.

    Perusverinäytteistä edullisimmat maksavat vain pari euroa kukin. Monet mittaukset ovat ilmaisia (kuten mittanauhan käyttö). Jo näistä voidaan saada valtavasti informaatiota. Muun muassa kehon tulehdustilaa ja veren hyytymisalttiutta säätelevä solujen glykokalyksirakenne huolehtii verisuoniterveyden lisäksi myös veriaivoesteen tiiviydestä. Tämän geelimäisen, verisuonten sisäseinämää verhoavan ja useimpia limakalvoja suojelevan solusuojahunturakenteen vauriota on syytä epäillä mm. jos

    – verenpaine jää koholle
    – puhallusvoima heikkenee (PEF)
    – keho rasvoittuu / vyötärönympärys kasvaa
    – verensokeri on koholla
    – LDL on koholla
    – Triglyseriditaso on koholla. Koska länsimaiset ihmiset ovat suurimman osan aikaa ”postbrandiaalisen lipemian” eli aterianjälkeisen veren rasvaisuuden tilassa, P-TG kannattaa mitata 3 h ateriasta.
    – Hemoglobiini ja / tai verihiutaleiden määrä (P-Tromb) ylittää viiterajan
    – Tulehdussolujen määrä (P-Leuk) on toistuvasti viitealueen ylärajoilla tai sen yli
    – Maksan tuottama tulehdusmerkkiaine CRP on yli 1 , ja/ tai Lasko yläkanttinen
    – GT / ALAT / krea ovat yläkanttiset tai yli viiterajojen
    – Munuaiskeräsvaltimoiden vaurion mittaus U-Alb/kre on informatiivinen

    Esimerkiksi näihin hälytysmerkkeihin ajoissa puuttumalla voidaan estää hyvinkin vakavia sairauksia kuten veritulppia kehittymästä. Mikään ei hoida glykokalyksiterveyttä niin tehokkaasti ja turvallisesti – ja edullisesti – kuin kokonaisvaltainen elämäntapalääketiede. Potilaita motivoi, kun olon, veriarvojen ja mittaustulosten kohentuminen tuntuu ja näkyy jo viikoissa.

    Glykokalyksin toiminnasta, testien tulkinnasta (joihin aina tarvitaan potilaan tilanteen tuntevaa omalääkäriä!!) ja glykokalyksiterveyteen vaikuttavista tekijöistä olen koonnut pdf-tietopaketin ei-kaupalliselle Kasasen kootut -kotisivulleni. Entäs se elämäntapalääketiede? American College of Lifestyle Medicinen sivustolle on koottu tieteellistä näyttöä sen tehosta: https://www.lifestylemedicine.org/ACLM/Resources/Scientific_Evidence/ACLM/About/What_is_Lifestyle_Medicine_/Scientific_Evidence.aspx?hkey=ed4b4130-6ce9-41bb-8703-211bc98eed7f

    Jokainen elämäntapalääketieteeseen perehtynyt lääkäri pääsee nauttimaan sen tuloksista työssään. Kunpa kaikille halukkaille lääkäreille ja potilaille annettaisiin siihen aikaa ja mahdollisuus!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s