Nosebo-vaikutuksesta lisänäyttöä

Nosebo on kiehtova ilmiö. Olen kirjoittanut siitä aikaisemminkin ja siitä on myös kirjassani Kauppatavarana Terveys.

Nosebo on lume-vaikutuksen negatiivinen vastine. Nosebo-vaikutukset ovat haittavaikutuksia, jotka eivät liity lääketieteellisellä mekanismilla itse hoitoon.

Marraskuussa New England Journal of Medicine julkaisi mielenkiintoisen tutkimusraportin, jossa nosebo-ilmiötä oli tutkittu kolesterolilääkkeen käytön yhteydessä.

Tutkimukseen valittiin 60 potilasta, jotka olivat saaneet lihasoireita statiineista (kolesterolia alentava lääke) ja sen vuoksi lopettaneet niiden käytön.

Kukin potilas sai neljä kpl kuukauden tarvetta vastaavaa pakkausta kutakin hoitoa: 1) statiinilääkettä, 2) lumelääkettä ja 3) tyhjän lääkepurkin. Kutakin pakkausta tuli käyttää kuukauden ajan satunnaisessa järjestyksessä.

Koehenkilöt raportoivat oireistaan päivittäin kännykällä. Jos oireet olivat voimakkaita, ”hoito” oli lupa lopettaa sen kuukauden osalta.

Oiretaso oli 8,0 (95% luottamusväli, 4,7 – 11,3) tyhjän lääkepurkin ”käytön” aikana, 15,4 lumehoidon aikana (95% luottamusväli 12,1 – 18,7; P<0.001 verrattuna tyhjän purkin käyttöön) ja 16,3 statiinin käytön aikana (95% luottamusväli, 13,0 to 19,6; P<0.001 verrattuna tyhjän purkin käyttöön).

Tilastollisesti merkittävää eroa ei havaittu statiinin ja lumelääkkeen välillä (P=0.39).

Kuvassa alla on esitetty kunkin 60 potilaan oireistoa eri ”hoidon aikana. Oikeassa reunassa potilaat, jotka lopettivat hoidon haittojen vuoksi.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Nayttokuva-2020-12-21-142622-1024x783.jpg

Haittavaikutusten vuoksi hoidon keskeyttäneiden oireisto oli lumehoitoryhmässä 90% statiinihoitoryhmän oireiden tasosta.

Puolet tutkittavista jatkoi tutkimuksen jälkeen statiineja.

Pohdinta

Tämä tutkimus on mielenkiintoinen havainto nosebovaikutuksista ja sen merkittävyydestä. Lumelääke aiheutti samantasoiset haittavaikutukset kuin aktiivilääke, kun sitä verrattiin tyhjän lääkepurkin hoitoon.

Havainnon tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että tutkimukseen valittiin potilaita, jotka olivat saaneet statiinlääkitystä aikaisemmin mutta keskeyttäneet sen haittavaikutusten vuoksi.

Tutkimusasetelma on myös mielenkiintoinen. Kukin potilas toimi omana kontrollinaan ja hoito vaihteli kuukausittain. Mukana oli lumelääkkeen lisäksi myös tyhjän lääkepurkin ryhmä.

Havainnot sopivat myös kliinisiin havaintoihin, että useat potilaat kykenevät jatkamaan statiinilääkitystä vaikka ovat haittoja havainneet. Usein tämä onnistuu valmistetta vaihtamalla.

Tutkimuksen perusteella ei tietenkään voida väittää, etteikö statiinilääkitykseen liittyisi haittavaikutuksia taikka aiheuttaisi lihasoireita. Tutkimus on yksinkertaisesti liian pieni siihen tarkoitukseen.

Kuitenkin tämäkin tutkimus osoittaa, että nosebo-ilmiöllä on merkittävä rooli lääkehaittojen syntymisessä.

2 kommenttia artikkeliin ”Nosebo-vaikutuksesta lisänäyttöä

  1. Mitä mieltä olet puolestaan plasebo-vaikutuksesta, etenkin sellaisten lääkkeiden kohdalla, joilla tutkimusten mukaan plasebon osuus on tehossa suuri, mutta joilla on riski aiheuttaa erittäinkin haitallisia sivuvaikutuksia (esim. ssri-lääkkeet, joita määrätään julkisessa terveydenhuollossa jo pelkästään yleislääkärien toimesta todella matalalla kynnyksellä, useissa tapauksissa ilman mahdollisuutta päästä lääkityksen rinnalla lainkaan tai ainakaan ”taistelematta” ja nopeasti psykoterapiaan)?

    Miten länsimainen lääketiede selittää plasebon ja nosebon? Kuinka on mahdollista että vain uskomalla jonkun lääkkeen tehoon tai haitallisuuteen oireita lievittyy, paranee tai syntyy?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s