Kirjoittajat: Juhani Knuuti ja Pekka Louhiala
Keväällä 2020 julkaistiin arvovaltaisessa New England Journal of Medicine -lehdessä tutkimus, jossa oli mukana 53 uutta lääkettä saanutta potilasta, mutta ei yhtään lumehoitoa tai standardihoitoa saanutta verrokkia.
Tutkimus oli lääkeyhtiön sponsoroima, ja kaksi yhtiön palveluksessa olevaa henkilöä avusti artikkelin kirjoittamisessa. Kaikkiaan nimettyjä kirjoittajia oli 56 eli enemmän kuin tutkimuspotilaita. Tulokset olivat tutkitun lääkkeen osalta alustavasti myönteisiä.
Jokainen tieteelliseen tutkimukseen vähänkin perehtynyt näkee tutkimuksessa epäilyttäviä piirteitä.
Mistä tiedetään, että potilaat hyötyivät hoidosta, kun verrokkeja ei ollut? Millä tavoin tutkimuksen sponsori vaikutti tutkimuksen kulkuun ja raportointiin? Miksi kirjoittajia oli niin paljon ja täyttivätkö he kaikki todellakin ne yleisesti hyväksytyt kirjoittajuuden kriteerit, joita lääketieteellisessä julkaisutoiminnassa sovelletaan?
Mainittu tutkimus on vain yksi esimerkki siitä, miten meneillään oleva koronaviruspandemia on vaikuttanut tieteelliseen tutkimukseen ja julkaisutoimintaan.
On selvää, että New England Journal of Medicine -huippulehti ei olisi normaalitilanteessa julkaissut artikkelia sen ilmeisten puutteiden takia.
Tieteelliset lehdet täyttyivät huonolaatuisista koronatutkimuksista
Sama ilmiö näkyi laajasti muissakin tieteellisissä lehdissä. Koska pandemia oli päällä ja paine saada tietoa mahdollisesti tehoavista hoidoista oli suuri, tieteelliset lehdet täyttyivät koronatutkimuksista.
Toisen lääketieteellisen huippulehden The Lancetin toimittajat kertoivat syyskuussa, että lehteen tarjottujen artikkeleiden määrä jopa viisinkertaistui pandemian aikana.
Ruotsalainen lääkäri Henrik Sjövall arveli alkukesällä, että ehkä 90% jo julkaistuista koronatutkimuksista ei olisi normaalioloissa päässyt toimituksista edes vertaisarviointiin.
Koska kynnys julkaista huonolaatuisia koronatutkimuksia madaltui, muiden teemojen tutkimuksia oli vaikea saada julkaistua.
Toisaalta tieteen voima tuli todistettua
Toisaalta biolääketiede osoitti voimansa siinä, kuinka nopeasti viruksen rakenne, tartuttavuus ja vaarallisuus selvitettiin ja käyttöön saatiin toimivia diagnostisia testejä.
Hoitokokeet ja rokotteiden kehittely aloitettiin varhain, vaikka näiltä osin merkittäviä tuloksia saadaankin vielä odottaa.
Tiedemaailma heräsi siis alkuvuodesta todella nopeasti siihen, että käsillä on historiallisesti ainutlaatuinen tilanne. Reagoinnin tulokset ovat nyt kaikkien havaittavissa ja lähiaikoina on lisäksi tulossa varsinainen tietovyöry.
Käsillä oleva uusi ja iso ongelma johti myös siihen, että tutkimusrahoitusta löytyi yllättävänkin nopeasti. Euroopan unioni on syyskuuhun mennessä rahoittanut koronatutkimusta jo 459 miljoonalla eurolla ja meilläkin Suomen Akatemia ja säätiöt kymmenillä miljoonilla.
Biolääketieteellisen tutkimuksen katvealueet
Myös muut kuin biolääketieteen tutkijat havahtuivat nopeasti siihen, että pandemia on paljon muutakin kuin biolääketieteellinen kysymys. Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja kysyikin jo huhtikuussa sosiaalisessa mediassa, että tutkiiko kukaan enää mitään muuta.
Pandemian levitessä huomattiin pian, että sosiaalinen epätasa-arvo korostuu tässäkin taudissa sekä yksittäisen maiden ja kaupunkien sisällä että globaalisti.
Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö havaitsi, että yli puolet Pariisin köyhimmistä oli saanut koronavirustartunnan. Lapset saavat harvoin vakavan infektion, mutta Yhdysvalloissa on havaittu, että valtaosa tautiin kuolleista lapsista on taustaltaan muita kuin valkoihoisia.
Muitakin tieteen lieveilmiöitä on tullut esiin pandemian aikana
Koronaan liittyvä tutkimusaktiivuus on tuonut mukanaan monia lieveilmiöitä, joista alussa kuvattu julkaisukynnyksen madaltuminen on yksi.
Korkeasti arvostetutkin tiedelehdet ovat joutuneet vetämään pois artikkeleita, kun niissä on havaittu vakavia puutteita, jotka ovat johtuneet hätiköinnistä tutkimuksessa tai julkaisuprosessissa.
Lääketieteelliseen julkaisemiseen liittyvä uusi piirre on myös preprinttien eli esijulkaisujen määrän räjähdysmäinen kasvu. Esijulkaisut ovat vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia, jotka on tarkoitettu muiden tutkijoiden kommentoitaviksi.
Koska esijulkaisukanavat ovat avoimia kaikille, alustavista tuloksista tehtiin mediassa nopeita virheellisiksi osoittautuneita johtopäätöksiä. Esijulkaiseminen on ollut pitkään tavallista esimerkiksi fysiikassa, mutta lääketieteellisten tulosten liian varhainen soveltaminen voi olla vaarallista.
Riskejä liittyy myös koronarokotteen kehittämiseen. Kiire on kova, ja kyse on myös isoista rahoista. Tavanomaisten prosessien nopeuttaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että rokotteen teho ei ole riittävä tai sillä on haittoja, jotka olisivat tulleet esille ilman kiirehtimistä. Näyttää kuitenkin siltä, että muualla kuin Venäjällä ei ole oikotietä rokotetestauksessa käytetty.
Tutkimusten keskittyminen koronaepidemian biologiaan ja sen psykologisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin on ymmärrettävää, mutta merkitsee samalla sitä, että monta muuta, kenties pidemmällä ajalla merkittävämpääkin asiaa jää samalla tutkimatta.
———————–
Kirjoittajat: Pekka Louhiala, Lääketieteen filosofian ja etiikan professori, Tampereen yliopisto
Juhani Knuuti, professori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja Tyks
juhani knuuti 
mikä muu tutkimus voisi nyt tällä hetkellä olla tärkeämpää kuin koronan tutkimus?mainitsetko Juhani jonkun esimerkin.
TykkääTykkää
Esimerkiksi syövän tutkimus, valtimotautien tutkimus, jotka yhdessä tappavat lopulta noin 80% väestöstä. Toki on turhaa alkaa rankkaamaan tutkimusaloja keskenään sillä kaikkia tarvitaan. Mutta ei ole koko väestön terveyden kannalta parasta, että yksi aihe vie kaikki resurssit ja foorumit.
TykkääTykkää
kyllä niitä muitakin tauteja tutkitaan koko ajan. ei koronatutk. vie kaikkia resursseja. ja jos ei koronaa aseteta ensimmäiseksi niin kohta ei ole enää niitä ihmisiä jotka syöpään ja valtimotauteihin kuolis, koska ne ois jo kuolleet koronaan,
TykkääTykkää
Hmm. Etköhän nyt hieman liioittele sentään. Onhan Covid-19 pandemia sinänsä vakava juttu ja sitä pitää ja kannattaa tutkija mutta ei tuo kuvaamasi tapahtuma ole realismia. Nuo mainitsemani sairaudet tulee tutkia ja hoitaa myös.
TykkääTykkää
Kirjoituksestanne: Koska kynnys julkaista huonolaatuisia koronatutkimuksia madaltui, muiden teemojen tutkimuksia oli vaikea saada julkaistua.
Mielestäni vakavampi ongelma on siinä, että mitä lehdistä voi lukea on, että nämä huonolaatuiset koronatutkimukset otettiin todesta, ja ne ovat sitten ohjanneet vaikkapa WHO:n politiikkaa.
Myös Suomessa tehdyt kuolleisuus ennusteet perustuivat infektioiden kasvuun eksponentiaalisesti tehtyyn tietokonemalliin, joka ei ilmeisesti pitänyt paikkaansa. Kuitenkin toiminta rajoituksineen määriteltiin tältä pohjalta.
Kirjoituksestanne: Toisaalta biolääketiede osoitti voimansa siinä, kuinka nopeasti viruksen rakenne, tartuttavuus ja vaarallisuus selvitettiin ja käyttöön saatiin toimivia diagnostisia testejä.
Tästä, viruksen rakenteesta olisi hyvä antaa selonteko. Ainakin mitä itse olen lukenut, niin PCR testi perustuu sosiaalisen median raporteista opittuun tietoon, että jotain oli tapahtumassa Wuhanissa ja siitä sitten on luotu tietokoneelle nykymuotoinen testi koronavirukselle, lyhykäiyydessään.
Ainakin huippulehti The Lancetin ja New England Journal of Medicine huippulehti julkaisivat varoitukset omista kirjoituksistaan. Pitäisiköhän muidenkin?
TykkääTykkää
Pari kommenttia pohdittavaksi:
– Suomen kuolleisuusennusteet eivät toteutuneet. Siitä ei voi päätellä, että ennusteet olisivat olleet virheellisiä vaan, että torjuntatoimet Suomen olosuhteissa toimivat. Niissä maissa missä tilanteeseen herättiin myöhään ja myös elinolosuhteet paremmin tukivat viruksen leviämistä, ennusteet osuivat kohdallleen. Ennustehan on tietenkin tehty sen tilanteen mukaan ja oletuksena, että tehokkaita toimia ei olisi. Se, että Suomessa pahimmalta vältyttiin, ei tee toimia merkityksettömiksi.
– Mitä tulee PCR-testiin, suosittelen lukemaan muita kuin sosiaalisen median uutisia. Kysymyksessä on ihan oikea virus, joka on potentiaalisesti vaarallinen. PCR-testillä voidaan todeta kyseisen viruksen RNA:ta luotettavasti. Suosittelen lukemaan edellisen kirjoituksen virheellisistä koronaväitteistä testaukseen liittyen.
TykkääTykkää
Seuraan ohjelmaa ”this week in virology”, jonka viime lähetyksessä todettiin, että on heitetty paljon aikaa ja rahaa hukkaan huonoon tutkimuksiin. Ja aina pitäisi olla vertailuryhmä. En tiedä saanko tähän kuvan, jonka Daniel Griffin on tehnyt yhdessä suuren työryhmän kanssa. Kuvassa näytetään korona-taudin eri vaiheet ja millaista lääkettä kannattaa antaa/tutkia missäkin vaiheessa. Esim. viruksen vastaisia lääkkeitä ei kannatta enää antaa, kun virus on jo melkein häipynyt ja jälkivaikutukset jylläävät. Ja kaikkea ei kannata antaa samanaikaisesti, koska se jopa heikentää potilaan tilaa.
Laitan linkin tuohon kuvaan : https://twitter.com/DanielGriffinMD/status/1321867994029580288
Suosittelen ohjelmaa, jos englanti edes jotenkuten sujuu – se antaa asiallista tietoa selkeällä tavalla. Tämä virus on niin erilainen, että se hämmentää monet tutkijatkin.
TykkääTykkää