Lääketieteellinen hoito on tutkimuksiin perustuvaa hoitoa. Lääketieteellisten hoitojen ulkopuolelle jääviä hoitoja kuvataan hyvin kirjavasti uskomushoidoiksi, täydentäviksi tai vaihtoehtoisiksi hoidoiksi, CAM-hoidoiksi tai myös huuhaaksi.
Millä termeillä näitä lääketieteellisten hoitojen ulkopuolelle jääviä hoitoja pitäisi kutsua? Tarkoittavatko kaikki termit samaa?
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/taydentava-hoito-uskomushoito-cam-ja-huuhaa/
juhani knuuti 
Katsoin tänään Sanomatalon keskustelua videolta. Erityisen kiinnostava oli Vasantolan puheenvuoro, jossa hän pohti, miksi faktat eivät välttämättä riitä ohjaamaan ihmisiä tutkittujen hoitojen piiriin. Syynä voivat olla olla huonot kokemukset terveydenhuollosta. Juhani Knuuti mainitsi, että terveydenhuollossa aika ei riitä hyvän potilassuhteen luomiseen. Tästä olen vahvasti eri mieltä. Aika ei ole ratkaiseva vaan asenne, suhtautuminen potilaaseen, hänen ongelmaansa ja hoitoonsa. Myönteinen, rohkaiseva käytös ei vie enempää aikaa kuin vähättely tai tylyys. Olen tavannut lääkäreitä, jotka ovat olleet aggressiivisia ja huutaneet potilaalle. Lääkärikoulutuksessa ja sairaaloissa on perinteisesti vallinnut jyrkkä hierarkia, joka osaltaan on voinut vaikuttaa hyvin negatiivisella tavalla lääkärin käytökseen – potilas on alin hierarkiassa, joten häntä on voinut kohdella miten tahansa . Nuoremmat lääkärit näyttävät olevan tässä suhteessa jo osaavampia. Lääkärin pitäisi myös tunnustaa oman tietämyksensä rajat, jolloin olisi täysin luontevaa sanoa potilaalle, että ei ole perehtynyt juuri tähän asiaan. Se kasvattaa luottamusta, ei vähennä. Lääkärit tuntuvat epäonnistuvan toistuvasti myös silloin, kun pitäisi kertoa esim. vammautumisesta tai huonoennusteisesta taudista. Onko silloin tärkeintä ladata kaikki faktat pöytään? Väitän, että ei ole, vaan että se voi olla hoidon kannalta jopa vahingollista. Selkeästi ilmaistun perusviestin tulisi olla: me hoidamme sinua, me autamme ja tuemme kaikilla tavoilla, joilla voimme. Lääkäri voi piiloutua faktojen taakse vaikeassa tilanteessa, jolloin hän saattaa olla läsnä vain virallisesti ja etäisesti. Potilas jää henkisesti yksin eikä ole ihme, jos hän hakeutuu muualle. Tässä kohtaa terveydenhuollossa pitäisi katsoa peiliin. Pitäisi kysyä, edistänkö toiminnallani potilaan sitoutumista näihin tutkimuksiin ja hoitoihin vai työnnänkö häntä pois. Käsitykseni mukaan Ruotsissa ollaan potilaan kohtaamisessa paljon edistyneempiä kuin meillä. Kannustavuus ja empaattisuus eivät ole vain luonnostaan lankeavia, vaan kuuluvat lääkärin ja hoitajan opittaviin taitoihin. Ympäröivä toimintakulttuuri joko suosii tai vähättelee niitä, ja aika paljon on vähätelty. Mutta miten hienolta voi tuntua vaikkapa röntgenissä käynti, kun kaikki sujuu paitsi ammattitaitoisesti myös tavattoman miellyttävässä ilmapiirissä. Sellaista pitäisi viljellä paljon enemmän, kaikkialla terveydenhuollossa. Silloin ei potilaiden tarvitsisi karata muualle.
TykkääTykkää
Kiitos kommentista. Ainoat asia, josta olen hieman eri mieltä liittyy tuohon aikaan (15 min/ potilas) sekä seiihen, että jossain toisessa maassa asiat olisivat aina toisin. Erot ovat isommat yksilöiden välillä kuin maiden välillä.
TykkääTykkää
http://naiseudenvoima.com/terve/?fbclid=IwAR0zgPYs9K_c9B_xzzPpxutwXcsZA1bf36CbI6IeAR6FAodRrAf0cC-jAvE
Suosittelen lukemaan yllä olevan, jos ehdit. Ei ole oma kirjoitukseni enkä tunne kirjoittajaa, mutta mielestäni tuossa tiivistyy hyvin se, mitä moni nykyään ajattelee tästä aiheesta. Kirjoituksessa on myös ehdotettu hyvää termiä: perinteinen lääketiede. Kyseiset hoitomuodothan ovat olleet olemassa satoja tai jopa tuhansia vuosia ennen ns. länsimaista lääketiedettä.
TykkääTykkää
Minusta termiehdotuksesi ei ole hyvä, sillä perinteiset hoidot eivät ole olleet lääketiedettä. Termihän sisältää sanan tiede, joka tarkoittaa tutkimusten kautta saatua tietoa. Mitä tulee tuhansiin vuosiin, siinä on haasteena pari asia: 1) Pitkä historia ei tee hoidoista yhtään luotettavampia ja 2) Monet noista hoidoista on itse asiassa varsin tuoreita. Vaihtelee parin sadan vuoden ja muutaman kymmenen vuoden välillä. Ne hoidot on hylätty sen vuoksi, että niiden vaikutuksesta ei ole saatu näyttöä.
TykkääTykkää
Tastulan ohjelmassa totesit uskomushoidot huuhaaksi. Totesit myös , miten paljon lumelääkkeillä on vaikutusta ihmisen parantumiseen. Miten selität esim. kuumakivihoidon huuhaaksi, jos lumelääkkeestä saa avun muttei kuumakivihoidosta tai jostain muusta pehmeästä hoidosta?
TykkääTykkää
Ensinnäkään en todennut uskomushoitoja huuhaaksi sellaisenaan. Kannattaa lukea kirjoitukseni eri hoitojen määrittelystä, joka toki elää edelleen.
Kuumakivihoidon ainoa vaikutus tulee rentoutumisesta ja lumevaikutuksesta. Jos sen sanotaan olevan vain tällä pohjalla toimivaa, se ei ole huuhaata vaan hyvintointihoitoja. Jos sen taas väitetään omaavan jotain energiavirtoja ohjaavia ominaisukksia, joille ei ole mitään perustetta, se on selvästi uskomushoitoa tai huuhaata. Lumehoidon tarjoaminen sinänsä ei ole huuhaata mutta jos hoidon tietää perustuvan vain lumevaikutukseen, ja väitttää mutta, on toiminta tietenkin epäeettistä ja myös huuhaaksi luokiteltavaa.
TykkääTykkää
Lääketieteen ulkopuolisia hoitoja ei pitäisi niputtaa yhteen, koska ne ovat kirjava joukko eikä kaikkia ole tutkittu. Sanomatalon tilaisuudessa Juhani Knuuti sanoi, että kaikki tutkimaton ei ole huuhaata, ja tätä pidän hyvänä huomiona. On myös ei-lääketieteellisiä hoitoja, jotka ovat potentiaalisesti ja joskus myös käytännössä vaikuttavia, mutta joita ei ole standardoitu. Ajattelen tässä kasvilääkintää. Monet lääkeaineet – ja myös myrkyt – ovat alun perin peräisin kasveista (muistaakseni jopa suurin osa) salisyylihaposta alkaen, vaikka ne valmistettaisiin nykyisin synteettisesti. Lisää lääkkeiksi kehitettäviä yhdisteitä etsitään luonnosta jatkuvasti. Rohdokset ovat nykyisin standardoituja ja niistä on olemassa tietoja vaikuttavuudesta, vaikka ne eivät ole varsinaisesti lääkkeitä. Joillakin rohdoksilla on yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, ja lääkärin pitäisi kysyä niiden käytöstä. Lääke – rohdos – kasvilääkintä, olisivatko ne vähän päällekkäin ja limittäin.
TykkääTykkää
Asiallisia huomioita.
TykkääTykkää