Täydentävä hoito, uskomushoito, CAM ja huuhaa

Lääketieteellinen hoito on tutkimuksiin perustuvaa hoitoa. Lääketieteellisten hoitojen ulkopuolelle jääviä hoitoja kuvataan hyvin kirjavasti uskomushoidoiksi, täydentäviksi tai vaihtoehtoisiksi hoidoiksi, CAM-hoidoiksi tai myös huuhaaksi.

Millä termeillä näitä lääketieteellisten hoitojen ulkopuolelle jääviä hoitoja pitäisi kutsua? Tarkoittavatko kaikki termit samaa?

http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/taydentava-hoito-uskomushoito-cam-ja-huuhaa/

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Täydentävä hoito, uskomushoito, CAM ja huuhaa

  1. Katsoin tänään Sanomatalon keskustelua videolta. Erityisen kiinnostava oli Vasantolan puheenvuoro, jossa hän pohti, miksi faktat eivät välttämättä riitä ohjaamaan ihmisiä tutkittujen hoitojen piiriin. Syynä voivat olla olla huonot kokemukset terveydenhuollosta. Juhani Knuuti mainitsi, että terveydenhuollossa aika ei riitä hyvän potilassuhteen luomiseen. Tästä olen vahvasti eri mieltä. Aika ei ole ratkaiseva vaan asenne, suhtautuminen potilaaseen, hänen ongelmaansa ja hoitoonsa. Myönteinen, rohkaiseva käytös ei vie enempää aikaa kuin vähättely tai tylyys. Olen tavannut lääkäreitä, jotka ovat olleet aggressiivisia ja huutaneet potilaalle. Lääkärikoulutuksessa ja sairaaloissa on perinteisesti vallinnut jyrkkä hierarkia, joka osaltaan on voinut vaikuttaa hyvin negatiivisella tavalla lääkärin käytökseen – potilas on alin hierarkiassa, joten häntä on voinut kohdella miten tahansa . Nuoremmat lääkärit näyttävät olevan tässä suhteessa jo osaavampia. Lääkärin pitäisi myös tunnustaa oman tietämyksensä rajat, jolloin olisi täysin luontevaa sanoa potilaalle, että ei ole perehtynyt juuri tähän asiaan. Se kasvattaa luottamusta, ei vähennä. Lääkärit tuntuvat epäonnistuvan toistuvasti myös silloin, kun pitäisi kertoa esim. vammautumisesta tai huonoennusteisesta taudista. Onko silloin tärkeintä ladata kaikki faktat pöytään? Väitän, että ei ole, vaan että se voi olla hoidon kannalta jopa vahingollista. Selkeästi ilmaistun perusviestin tulisi olla: me hoidamme sinua, me autamme ja tuemme kaikilla tavoilla, joilla voimme. Lääkäri voi piiloutua faktojen taakse vaikeassa tilanteessa, jolloin hän saattaa olla läsnä vain virallisesti ja etäisesti. Potilas jää henkisesti yksin eikä ole ihme, jos hän hakeutuu muualle. Tässä kohtaa terveydenhuollossa pitäisi katsoa peiliin. Pitäisi kysyä, edistänkö toiminnallani potilaan sitoutumista näihin tutkimuksiin ja hoitoihin vai työnnänkö häntä pois. Käsitykseni mukaan Ruotsissa ollaan potilaan kohtaamisessa paljon edistyneempiä kuin meillä. Kannustavuus ja empaattisuus eivät ole vain luonnostaan lankeavia, vaan kuuluvat lääkärin ja hoitajan opittaviin taitoihin. Ympäröivä toimintakulttuuri joko suosii tai vähättelee niitä, ja aika paljon on vähätelty. Mutta miten hienolta voi tuntua vaikkapa röntgenissä käynti, kun kaikki sujuu paitsi ammattitaitoisesti myös tavattoman miellyttävässä ilmapiirissä. Sellaista pitäisi viljellä paljon enemmän, kaikkialla terveydenhuollossa. Silloin ei potilaiden tarvitsisi karata muualle.

    Tykkää

    • Kiitos kommentista. Ainoat asia, josta olen hieman eri mieltä liittyy tuohon aikaan (15 min/ potilas) sekä seiihen, että jossain toisessa maassa asiat olisivat aina toisin. Erot ovat isommat yksilöiden välillä kuin maiden välillä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s