Suomeen tarvitaan uusi tutkitun terveystiedon julkaisu

Internet on täynnä terveysaiheista tietoa. Internetin hakukoneet ja sosiaalinen media ovat nopeuttaneet tiedon löydettävyyttä ja kulkua mutta samalla tieto on sirpaloitunut. Tiedon luotettavuuden arvioinnista on tullut käytännössä mahdotonta. Asiantuntijuus on muuttunut niin, että kuka tahansa voi ryhtyä asiantuntijaksi ja esiintyä alan guruna.

Nämä ilmiöt ovat tuoneet suuren haasteen sekä näyttöön perustuvan tiedon hakijoille, toimittajille että myös päättäjille, joiden päätöksenteon tulisi perustua tutkittuun tietoon. Tämä ongelma koskee erityisesti terveysviestintää, jossa tiedon tuottajia on runsaasti ja heillä hyvin erilaisia tavoitteita.

Terveyspalveluiden taloudellinen merkitys voi olla toimijoille suuri. Terveyskysymykset ovat yksi väestöä laajasti kiinnostavia aiheita. Kuitenkin nykyisessä viestintäympäristössä tutkittuun näyttöön perustuva tieto hukkuu valtavaan uutisvirtaan.

Media luo uutisia tiedottamalla yksittäisistä tutkimuslöydöksistä, joiden ajatellaan olevan jollain tavalla mullistavia. Lisäksi voidaan hakea kärjistyksiä ja keinotekoisia kiistanaiheita sellaisissakin asioissa, missä objektiivisen näyttöön perustuvan tiedon perusteella ei kiistaa välttämättä olisikaan. Tämä toimintamalli hakea jokaiseen kysymykseen vastapuolet on sinänsä oikea, mutta ei auta objektiivisen tiedon syntymistä silloin, kun se tehdään huomioimatta vastapuolien asiantuntemuksen tasoa taikka sidonnaisuuksia.

Näiden ilmiöiden vuoksi uskottavan, vaikuttavan ja tieteelliseen näyttöön perustuvan terveystiedon viestintä vaatii uudenlaista toimintamallia. Viestinnän tulisi perustua seuraaviin ominaisuuksiin: Palvelun tulee a) olla käyttäjälleen ilmainen, b) perustua sähköiseen julkaisemiseen, c) hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisesti, d) pyrkiä mahdollisimman suureen objektiivisuuteen niin, että lukija pystyy annetun näytön perusteella päätymään samaan lopputulokseen, e) olla sitoutumaton ja f) olla kirjoittajien ja asiantuntijoiden sidonnaisuuksien osalta täysin läpinäkyvä.

Jotta tällainen viestintä olisi kiinnostavaa ja helposti ymmärrettävää sekä myös riittävän nopeasti reagoivaa, sen tulisi perustua suppeisiin terveysväittämiin ja niihin laadittuihin vastauksiin. Näiden vastausten kuitenkin tulisi perustua vain ja ainoastaan tutkittuun tietoon eikä kirjoittajan subjektiivisiin ennakkonäkemyksiin. Mikäli tutkittua tietoa ei jostain kysymyksestä löytyisi, tulisi tämä todeta selkeästi.

Tarvitsisimme kipeästi tällaisen uuden julkaisun, jonka tavoitteena olisi tuottaa kiinnostavaa ja nopeasti reagoivaa tutkimuksiin perustuvaa tietoa ajankohtaisista terveyskysymyksistä, joka lisäisi väestön, median ja päättäjien tietoisuutta näyttöön perustuvasta terveystiedosta. Lisäksi tavoitteena olisi opettaa lukijoita näyttöön perustuvan tiedon hankkimiseen ja tutkimustulosten kriittiseen arviointiin. Näistä kysymyksistä muodostuisi ajan kanssa kumulatiivinen kysymys-vastaus-tietokanta, jota voidaan hyödyntää tehokkaasti jatkossa myös laajempia kokonaisuuksia hahmoteltaessa.

Eikö sitten Suomessa ole vielä tällaista julkaisua? Duodecim-seuran sivuilta löytyy artikkeleita monista keskeisistä aiheista. Lisäksi meillä on ns. Käypä hoito -ohjeet. Valitettavasti näistä lähteistä ei juurikaan löydy vastauksia yksittäisiin terveysväittämiin. Artikkelit käsittelevät laajasti eri sairauksia ja niiden hoitoja, mutta niistä ei löydy vastauksia ajankohtaisiin terveysväittämiin.

Tällaisen uuden nopeasti reagoivan julkaisun laadukas ylläpito on työlästä. Se vaatisi myös riippumattomista lähteistä saatavan vakaan rahoituksen sillä sivutoimisesti sen ylläpito ei voi toimia alkuinnostusta pidemmälle. Kuluvana vuonna merkittävä joukko suomalaisia terveysalan asiantuntijoita ja tutkijoita suhtautui ajatukseen myönteisesti. Olisiko nyt oikea aika saada tämä myös tehdyksi?

Mainokset

7 kommenttia artikkeliin ”Suomeen tarvitaan uusi tutkitun terveystiedon julkaisu

  1. Paluuviite: Mistä tietää, että terveysväite ei pidä paikkaansa? – Knuuti | Lihastohtori

  2. Onneksi meillä tosiaan on edes Duodecim. Terveyskirjasto on mutulla sanottuna todella käytetty ja merkittävä tietolähde yleisimmissä terveysongelmissa.

    Mutta viimeiseen kysymykseen: Ehdottomasti!

    Muutama ajatus sieltä täältä:

    Tulee mieleen muutama sivusto, joiden suomenkielinen sulatusuuni jo olisi tarunhohtoinen paikka (epidemiologiasta kiinnostuneelle lääketieteen opiskelijalle ainakin). Saati sitten mainitsemiesi palveluominaisuuksien toimiva toteutus.

    1. http://www.summaries.cochrane.org
    (tiiviin sisällön puolesta ainakin, Ben Goldacre esittää tässä https://www.youtube.com/watch?v=lQ6YTU5kGXw
    käyttäjäystävällisyyden puolesta erinomaiset kritiikit…)

    2. http://www.informationisbeautiful.net/
    (tietoa voidaan todellakin visualisoida kiinnostavalla tavalla)

    3. http://www.senseaboutscience.org/ (brittien mainio initiative, ehkä heidän aikaa näyttää kuluvan tällä hetkellä AllTrials.orgin pyörittämiseen… mutta jotakin hyvän näköistä materiaalia ja kampanjaa ovat saaneet aikaan.)

    Olen ollut myös vaikuttunut Spiegelhalterin (http://en.wikipedia.org/wiki/David_Spiegelhalter) työstä kansan riskinymmärryksen parantamisessa..

    Utopiassani tuollaisen sivuston sisällön tuottamiseen ei menisi paljon resursseja, koska tiedeyhteisö näkisi velvollisuudekseen avoimen, wiki-tyyppisen tiedon lisäämisen ja kriittisen arvioinnin omalta tieteenalaltaan…
    Samaan palveluun voisi syöttää vielä kaiken kansanterveydellisen esiintyvyysdatankin Tilastokeskukselta, syöpärekisteristä, Kelasta jne. visualisoitavaksi ja leikittäväksi… and beyond…

    Palvelustahan voisi tulla vielä jopa ”viraalia”

    Liked by 1 henkilö

    • EFSA on ollut saatavilla koko ajan eikä näytä olennaisesti vaikuttavan suomalaiseen keskusteluun. Tiedon pitäisi olla suomen kielellä ja sen pitäisi kattaa muukin kuin ravinto. EFSAn sivuilta ei löydy valitettavasti vastauksia suurimpaan osaan terveyväittämistä, ei edes ravinnon osalta.

      Tykkää

    • Onhan noita tiedon lähteitä tosiaan jo olemassa laidasta laitaan… Kyllä riittävän motivoitunut etsijä löytää, aina jotakin. Viimeisenä tietysti viranomaislähteet noin keskimäärin, heh. Moneltakin kannalta samahan tuo on, onko joku kansainvälisempi projekti käännetty suomeksi vai projekti alunperin suomalainen.

      Aika kriittistä on kyllä välttää turhaa toistoa sisällön tuotannon kanssa ja tekemästä uutta yhtä vähän käytettyä sivustoa lisää. Systemaattisia katsauksia tehdään jatkuvasti lisää, mutta ne ovat tästä laajasta terveysaihe-näkökulmasta lähinnä kirjalisuudessa tai aivan hajallaan ja suurilta osin kaukana tavallisen tallaajan käytettävyydestä, saati tietoisuudesta tai käytöstä. Jonnekin näiden olisi tietysti hyvä kunnolla konvergoitua oikeasti suomalaisen tajuttavaan, mutta epävarmuutta pelkäämättömään muotoon..

      Tykkää

      • Ongelma on myös siinä, mitä etsijä löytää. Vaikuttaa siltä, että moni etsijä arvottaa löytämänsä tiedon Google-sijoituksen mukaan.
        Brittien NHS:n Behind the Headlines-sarja on mielestäni tällainen ”tajuttava, mutta epävarmuuden kanssa elävä” julkaisusarja. Löytyisikö Faktabaarin kaltainen julkaisija tarkistamaan tiedeotsikoiden taustoja samaan tapaan kuin Faktabaari ampui alas EU-väitteitä? Lukisin.

        Tykkää

  3. Paluuviite: Suomeen tarvitaan uusi tutkitun terveystiedon julkaisu | Iris Pasternack

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s